Kööpenhamina
Viestinnän asiantuntija lensi tiistai-iltana työmatkalle kauas Kööpenhaminaan. Ennen lähtöään miehen tuli läpäistä YK:n turvallisuustentti. Organisaatio haluaa, että sen työntekijät osaavat matkustaa ja työskennellä maailmalla itseään ja muita vahingoittamatta. Tentti tehdään sähköisesti, ensin luetaan sivutolkulla turvallisuusasioita ja sitten vastataan kymmeniin kysymyksiin, ja kaikkiin ehdottomasti oikein. Jussi läpäisi tentin ja tietää nyt, että hotellissa valitaan huone kerroksista 2-7, tartuntatauteja vältetään käsihygienialla, stressiä ei pidä lievittää alkoholilla eikä miesten sovi alkaa naisten kanssa juttusille. Vaimo allekirjoittaa edellä mainitut turvaohjeet.
Mies ennätti nauttia kotona päivällisen perheensä kanssa. Kotirouvan menu tarjosi tänään kalaa, kasviksia ja riisiä. Päivän kala oli sole, jonkinlainen kampela. Erittäin hyvä, miedon makuinen vaalea kala, muistuttaa maultaan suomalaista ahventa.
Minä sain tänään mekkoni pesulasta, hintaa pestylle ja silitetylle vaatteelle tuli kahdeksan dollaria. Pesulapalvelut ovat edullisia ja monelle välttämättömiä, koska vain harvassa nycilaisessa asunnossa on pesukone. Ja vaikka olisikin, täällä osataan ja halutaan käyttää palveluita. Työssäkäyvän aamukiirettä helpottaa ihmeesti puhdas, vastasilitetty paita - sellaisen saa kahdella dollarilla. Turistin ei kannata Suomessa pesettää talvitakkiaan New Yorkin matkaa varten, vaan nimenomaan tulla tänne pesua kaipaavassa pompassaan. Pesuloissa voi myös korjauttaa vaatteita, sekään ei kukkaroa kummasti kevennä. Palvelupesuloitakin enemmän kaupungissa on itsepalvelupesuloita, niitä löytää joka kadunpätkältä. Ihmiset kantavat koreissa ja pusseissa pyykkinsä pesulaan ja odottelevat kirjan ja kahvin kanssa, kun kone pyörii. Ja ainakin elokuvissa itsepalvelupesulat ovat loistavia paikkoja kohdata elämän rakkaus.
Palvelut ylipäätään ovat täällä huomattavasti synnyinmaata huokeampia. Pesulat ja taksit tietenkin, mutta myös esimerkiksi kauppojen kotiinkuljetukset. Mikäli en jaksa kantaa ruokakasseja lähikauppa Metista kotiin, tuo joku kaupan henkilökunnasta ne kotiovelleni yhdellä dollarilla. Vielä en moista ole pyytänyt, mutta jos nyt Jussin työmatkan aikana kaikki vedet ja maidot ja mehut loppuisivat, saattaisin pyytääkin.
Isän lähdettyä JFK:n lentokentälle äiti ja poika katselivat televisiota. Tiistaisin tulee suosikkimme jo kotimaasta, Glee. Katsotuimmat tv-sarjat ovat aikalailla samoja kuin Suomessa, tuotantokausissa vain ollaan edellä. Rikossarjat Criminal Minds, Mentalist ja NCIS ovat katsojatilastojen kärjessä. Kova laki erilaisine versioineen on täällä ollut vuosikausia todella pidetty, joka päivä näkyy useita jaksoja, niin uusia kuin vanhoja. Niitä Nyc Oravakin katsoo mielellään, sarjan kuvauspaikkakin on nyt tuttu. Komediasarjoista Rillit huurussa näyttää pyörivän jatkuvasti ruudussa. Suosittu on myös Moderni perhe, sille nauroimme Helsingissä, mutta harmiksemme emme ole vielä löytäneet sitä täältä. Myöhäisiltoina näytetään uusintoina Sinkkuelämää, Frasieria, Friendsia ja Seinfeldia aivan kuten Suomessakin. Kanavia on paljon, mutta vain viidesosassa mitään seuraamisen arvoista. Ohjelmisto on aika kevyttä, viihteellisten sarjojen lisäksi ruudun täyttävät lukuisat tv-show-isännät (Dr. Philista David Lettermaniin) vieraineen sekä erilaiset laulu- ja tanssikisat. Elokuvia saisi tulla enemmän, etenkin, kun emme voi katsoa Suomesta tuotuja DVD-leffoja uuden Playstationin kautta. Leffojen vuokraaminenkaan ei onnistu noin vain, en nimittäin ole nähnyt ensimmäistäkään vuokraamoa. Ilmeisesti televisioon voi suoraan tilata elokuvia, pitänee perehtyä asiaan.
Television katsomista häiritsee tolkuton mainostaminen. Jos Suomessa ärsyttää kolme mainostaukoa tunnin kestävässä ohjelmassa, täällä kaupalliset tuokiot seuraavat toisiaan kahta useammin. Prime time -aikaan suosituimmat sarjat katkeavat reilusti alle kymmenen minuutin välein, siinä meinaa pinna palaa. Mainokset alkavat suoraan ohjelmasta, joten heti ei edes hoksaa tuijottavansa niitä, ihmettelee vain omituista juonen käännettä.
Uni tuli pojalle ajoissa ja hyvin, mutta Nyc Oravaa jännitti nukkua ilman Jussia. Maan tasalla sijaitseva huoneistomme laittaa mielikuvituksen liikkeelle... Onneksi rautaportti sulkee meidät sisäänsä.
Mies ennätti nauttia kotona päivällisen perheensä kanssa. Kotirouvan menu tarjosi tänään kalaa, kasviksia ja riisiä. Päivän kala oli sole, jonkinlainen kampela. Erittäin hyvä, miedon makuinen vaalea kala, muistuttaa maultaan suomalaista ahventa.
Minä sain tänään mekkoni pesulasta, hintaa pestylle ja silitetylle vaatteelle tuli kahdeksan dollaria. Pesulapalvelut ovat edullisia ja monelle välttämättömiä, koska vain harvassa nycilaisessa asunnossa on pesukone. Ja vaikka olisikin, täällä osataan ja halutaan käyttää palveluita. Työssäkäyvän aamukiirettä helpottaa ihmeesti puhdas, vastasilitetty paita - sellaisen saa kahdella dollarilla. Turistin ei kannata Suomessa pesettää talvitakkiaan New Yorkin matkaa varten, vaan nimenomaan tulla tänne pesua kaipaavassa pompassaan. Pesuloissa voi myös korjauttaa vaatteita, sekään ei kukkaroa kummasti kevennä. Palvelupesuloitakin enemmän kaupungissa on itsepalvelupesuloita, niitä löytää joka kadunpätkältä. Ihmiset kantavat koreissa ja pusseissa pyykkinsä pesulaan ja odottelevat kirjan ja kahvin kanssa, kun kone pyörii. Ja ainakin elokuvissa itsepalvelupesulat ovat loistavia paikkoja kohdata elämän rakkaus.
Palvelut ylipäätään ovat täällä huomattavasti synnyinmaata huokeampia. Pesulat ja taksit tietenkin, mutta myös esimerkiksi kauppojen kotiinkuljetukset. Mikäli en jaksa kantaa ruokakasseja lähikauppa Metista kotiin, tuo joku kaupan henkilökunnasta ne kotiovelleni yhdellä dollarilla. Vielä en moista ole pyytänyt, mutta jos nyt Jussin työmatkan aikana kaikki vedet ja maidot ja mehut loppuisivat, saattaisin pyytääkin.
Isän lähdettyä JFK:n lentokentälle äiti ja poika katselivat televisiota. Tiistaisin tulee suosikkimme jo kotimaasta, Glee. Katsotuimmat tv-sarjat ovat aikalailla samoja kuin Suomessa, tuotantokausissa vain ollaan edellä. Rikossarjat Criminal Minds, Mentalist ja NCIS ovat katsojatilastojen kärjessä. Kova laki erilaisine versioineen on täällä ollut vuosikausia todella pidetty, joka päivä näkyy useita jaksoja, niin uusia kuin vanhoja. Niitä Nyc Oravakin katsoo mielellään, sarjan kuvauspaikkakin on nyt tuttu. Komediasarjoista Rillit huurussa näyttää pyörivän jatkuvasti ruudussa. Suosittu on myös Moderni perhe, sille nauroimme Helsingissä, mutta harmiksemme emme ole vielä löytäneet sitä täältä. Myöhäisiltoina näytetään uusintoina Sinkkuelämää, Frasieria, Friendsia ja Seinfeldia aivan kuten Suomessakin. Kanavia on paljon, mutta vain viidesosassa mitään seuraamisen arvoista. Ohjelmisto on aika kevyttä, viihteellisten sarjojen lisäksi ruudun täyttävät lukuisat tv-show-isännät (Dr. Philista David Lettermaniin) vieraineen sekä erilaiset laulu- ja tanssikisat. Elokuvia saisi tulla enemmän, etenkin, kun emme voi katsoa Suomesta tuotuja DVD-leffoja uuden Playstationin kautta. Leffojen vuokraaminenkaan ei onnistu noin vain, en nimittäin ole nähnyt ensimmäistäkään vuokraamoa. Ilmeisesti televisioon voi suoraan tilata elokuvia, pitänee perehtyä asiaan.
Television katsomista häiritsee tolkuton mainostaminen. Jos Suomessa ärsyttää kolme mainostaukoa tunnin kestävässä ohjelmassa, täällä kaupalliset tuokiot seuraavat toisiaan kahta useammin. Prime time -aikaan suosituimmat sarjat katkeavat reilusti alle kymmenen minuutin välein, siinä meinaa pinna palaa. Mainokset alkavat suoraan ohjelmasta, joten heti ei edes hoksaa tuijottavansa niitä, ihmettelee vain omituista juonen käännettä.
Uni tuli pojalle ajoissa ja hyvin, mutta Nyc Oravaa jännitti nukkua ilman Jussia. Maan tasalla sijaitseva huoneistomme laittaa mielikuvituksen liikkeelle... Onneksi rautaportti sulkee meidät sisäänsä.
Kommentit
Lähetä kommentti