Syntymäpäivä

Poika täyttää tänään 12 vuotta. Syntymäpäivää ei voi aivan hillittömästi juhlia, kun ei ole vieraitakaan, mutta jotakin sentään vanhemmat keksivät. Herätimme sankarin perinteisellä laululla ja ojensimme lahjan, pojan toivoman Playstation-pelin Uncharted 3. Ei valitettavasti vaikuta miltään Teletappi-peliltä, vaan enemmänkin räiskinnältä. Täällä Rasmus noudattaa paikallisia ikäsuosituksia. Olen kysynyt pelikauppa GameStopissa kyseisen pelin ikärajaa, se on "teen", sanoivat myyvänsä sitä 12-vuotiaille. Pelin sisällä on ohjeistus, jonka mukaan teen-pelit ovat kuitenkin sallittuja nimenmukaisesti vasta 13 vuotta täyttäneille. Suomessa sama peli on kielletty alle 16-vuotiailta. Katsotaan tuleeko illalla uni silmään, rajuinta pojan aiemmissa peleissä on ollut sana "damn".

Ikärajoista eikä unen tulosta tarvitse huolehtia, jollei ole millä pelata. Nyt sekin ongelma on ratkaistu. Pelin lisäksi GameStopista hankittiin Playstationin pelikonsoli. Kyllä se niin on, että maassa maan tavalla: Amerikassa pelataan Amerikasta ostetuilla vehkeillä. Ei auta puheet "yhteensopivasta globaalista" konsolista, kun televisiot ovat kaikkea muuta kuin yhteensopivia ja globaaleja. Useiden lähteiden avulla selvitimme syyn Suomesta tuodun Playstationin toimimattomuuteen - kuvan asetuksesta kiikastaa (televisiokuva Euroopassa PAL, Yhdysvalloissa NTSC). Härvelin asetus pitää vaihtaa, jotta se toimisi NTSC-television ruudulla. Ironista on, että vaihto tehdään ruudun kautta, mikä ei onnistu, koska täältä ostettu Samsungin töllö ei suostu yhteistyöhön Playstationimme kanssa. Pyörimme siis ympyrää. Netistä voi tilata kalliin television, jossa on sekä amerikkalaiset että eurooppalaiset asetukset, parin sadan arvoisen pelikoneen takia mitään niin järjetöntä ei tietenkään kannata tehdä. Valitettavasti Macin ruudultakaan ei Pleikkaria saa säädettyä, se saattaisi onnistua pöytäkoneelta (ei kuitenkaan Jussin ikiaikaiselta YK:n työkoneelta), muttei kannettavalta. Saimme vinkkejä, että erillisen komponenttikaapelin avulla eurooppalainen Playstation ja amerikkalainen televisio mahdollisesti ystävystyisivät. GameStopissa myyjä ilmoitti Jussille, että voi hänelle kaapelin myydä, mutta homma ei tule onnistumaan. Siinä vaiheessa perheen isä luovutti, tämän enempää ei tavallinen, työssäkäyvä ihminen voi enää aikaansa yhteen leikkikaluun uhrata. Ja niin Rasmus sai uuden Playstationin.

Playstation toimii myös DVD-soittimena. Kurjaa vaan, että DVD-leffoissa on aluekoodit. Turhaan siis otimme mukaan leffoja Suomesta, ne eivät uudessa pelikoneessa pyöri (eikä niitä voi katsoa vanhankaan Playstationin kautta, se kun ei yhdisty mihinkään ruutuun täällä). Kannettava tietokoneemme toistaa niitä, mutta aika aneemista pieneltä ruudulta on elokuvaa tillittää.

Tärkeintä on, että Playstationin pelit ovat universaaleja. Kaikki Rasmuksen Suomesta ostetut ja tänne tuodut pelit toimivat moitteettomasti amerikkalaisessa konsolissa. Ainoa tekniikkaan liittyvä asia, joka on temppuilematta onnistunut.

Hän on onnellinen - uusi Playstation, Amerikasta ostettu

Kouluun, luokkatovereille tarjottavaksi birthday boy vei amerikkalaisia karamelleja ja suomalaista Pandan lakritsaa (sitä saa Met-lähikaupastamme). Rachel-ope ilahtui kovasti lakuista ja sanoi, että juuri ne ovat hänen lempimakeisiaan, mutta ei ollut tiennyt rakastaneensa suomalaista herkkua. Hän hämmästyi, kun Rasmus näytti paketista tekstin "Made in Finland". Rachel oli napsinut joka toisen lakupalan itselleen tarjotessaaan niitä lapsille. Opettajan joululahjaa ei siis tarvitse miettiä, eiköhän Santa tuo pari pakettia Pandaa.

Illalla herkkuja ja elokuva. Nyc Orava on pari viikkoa kuolannut Court Streetin Monteleones-konditorian tiskillä; puoti täynnä vasta tehtyjä italialaisia leivonnaisia ja kakkuja. Lapsen syntymäpäivä on täydellinen syy sortua noihin ihanuuksiin: kolme isohkoa leivosta ja kolme pienempää. Maistuivat syntisiltä, makeilta ja kermaisilta. Kaksi jäi huomiseksi.

Leivokset odottavat vielä ottajaansa. Kolme samanlaista ovat cannoleja nimeltään, isot ovat suklaajuustokakku, suklaamoussekakku sekä suosittu paikallinen leivos Red Velvet Cake. Rasmus on saanut synttärikortteja, jotka ovat ilahduttaneet kovasti, joka päivä poika on juossut postilokeroa tarkistamaan

Downtown Brooklynissa (heti Carroll Gardensin ja Cobble Hillin jälkeen, 20 minuutin kävelymatkan päässä) kävimme katsomassa Tower Heist -elokuvan, kelpo veijarikomedia, hyvä valinta koko perheelle. Vaikea uskoa, että leffan näkymiin - Manhattanille - on enää vain puolen tunnin metromatka kotoa. Vielä vähän aikaa sitten piti lentää Atlantin yli.