Bloomingdale's
Isä ja äiti kävivät aamulla pojan koulussa. Kysyimme Rachel-opettajalta, kuinka Rasmukselle pari viikkoa sitten tehty kielitesti oli sujunut. Hyvinhän se - niin hyvin, ettei englanti toisena kielenä -opettajan mukaan ole tarvetta tukiopetukseen. Rasmus kuulemma kirjoittaa parempaa englantia kuin monet paikalliset lapset. Rachel on samaa mieltä, mutta silti hän ja me toivomme, että Rasmus pääsisi ainakin kerran viikossa pienryhmäopetukseen. Se kannustaisi poikaa puhumaan ja ymmärtämään enemmän, isossa luokassa hän ei oikeastaan koskaan sano opettajalle, jos joku asia menee ohi ja moni asia vielä menee ohi. Rachel neuvoi meitä ottamaan yhteyttä vararehtori Wandaan tukiopetuksen saamiseksi.
Pikaisen kouluvierailun jälkeen Fort Greeneen, sosiaaliturvatoimistoon. Siellä poliisit vastaanottavat asiakkaat ja turvatarkastukset ovat kuin lentokentällä, kaupungin virkamiestä ei siis sovi mennä tapaamaan aseen kanssa. Jussi tarvitsee amerikkalaisen sosiaaliturvatunnuksen ajokorttia varten, suomalaisella kortillahan saa ajaa vain ensimmäiset kolme kuukautta. Miehellä oli kaikki tarvittavat dokumentit mukana ja parin viikon kuluttua postista tipahtaa aivan uusi sosiaaliturvatunnus, jännittävää.
Fort Greenesta 4-junalla (metrolinjat on merkitty joko kirjaimin tai numeroin, jälkimmäisiä on vähemmän) Manhattanille, Jussi lähti töihin ja Minna humputtelemaan. Viikko sitten seikkailin Macy's tavaratalon läpi, tänään on Bloomingdalesin Upper East Sidella sijaitsevan päämyymälän vuoro päästä Nyc Oravan arviointiin. Onko se käymisen väärti ja erityisesti, millä osastoilla siellä kannattaa aikaansa ja dollareitaan tuhlata. Bloomingdale's on 150-vuotias New Yorkissa perustettu tavaratalo. Sen ruskeat paperikassit (joissa lukee little brown bag, medium brown bag tai big brown bag) ovat käsite, jotka erottuvat katukuvassa. Bloomingdale's on Macyn prameampi sisar, puodeilla on sama omistaja enkä voi nyt välttyä sisarusten vertailulta.
Bloomingdalesilla on aina rauhallista ja siistiä, ja usein hämmästyttävän hiljaista. Ehkä näin on tai sitten Macyn asiakasmassa hämää ja saa kaikki muut tavaratalot vaikuttumaan siltä kuin niitä pidettäisiin taloudellisesti pystyssä pyhällä hengellä. Bloomingdale's ei varsinaisesti ole luksustavaratalo, mutta se on aika kallis tavaratalo, jossa myydään maineeltaan laadukkaita tuotemerkkejä. Tunnelma on jossain määrin hienostunut. Menipä asiakas mihin kerrokseen vain, niin heti portaiden yläpäässä seisoo työntekijä, joka toivottaa tervetulleeksi ja ehkäpä suihkauttaa hajuvettä ranteeseen tai ojentaa jonkin ilmaisnäytteen.
Bloomingdalesin kaksi ylintä kerrosta on varattu lasten vaatteille. Kuten tavarataloissa yleensäkin, vauvoille löytyy suloista kudetta kylliksi. Nyc Oravaa kiinnostaa kuitenkin eniten kouluikäisten pukeutuminen. Heille täällä on useita vaatemerkkejä, niiden valikoimat eivät vaan ole kovin suuret. Ralph Laurenia tarjotaan eniten, sitä on sekä tytöille että pojille ja mallisto ehdottomasti monipuolisempi kuin Macylla. Poikien Guessin vaatteet ovat hyvännäköisiä (eivät kimaltele kuten tyttöjen Guessit), ne kannattaa katsoa. Skeitti- ja streetmerkkejä löytyy jonkun verran. Farkkuja on vähemmän kuin Macylla ja ne ovat tyyriitä (täältä saa jälkikasvulleen True Religionia ja 7 For All Mankindia). Myös kalliin puoleista Lacostea, Dieselia ja Burberrya on kaupan. Tytöille myydään mielenkiintoisempia vaatteita kuin Macylla, monista merkeistä en ollut kuullutkaan. Juhlavan näköistä hepenettä on paljon, ehkä paremmin koulun discoon kuin koulun penkille sopivaa. Lasten kenkiä on harmillisen vähän. Joulun alla lastenvaateosastolta saa myös jonkin verran joulupukin säkkiin autoa ja nukkea, muutoinhan Bloomingdalesilla ei leluosastoa ole.
Seitsemännessä kerroksessa ovat vuodevaatteet ja pyyhkeet, kuudennessa koriste-esineet, astiat ja keittiötarvikkeet, turisti voi nämä ohittaa. Ruokailuastioita ei Suomeen täältä hullukaan raahaa, etenkin kun suomalaiset ja eurooppalaiset lautaset ja lasit ovat kauniimpia. Jos paistinpannua tai kattilaa jostakin syystä tarvitsee, Macyn valikoima on suurempi. Joulumaailma löytyy sitä kaipaaville kuudennesta kerroksesta, Bloomingdalesin joulu on Macyn joulua tyylikkäämpi, mutta todella bling-bling sekin.
Viidennestä kerroksesta ostetaan huonekaluja. Sieltä alkaa myös naisten vaatemaailma, jota riittääkin sitten alaspäin seuraavat neljä kerrosta. Iltapuvut, takit ja plus-koot ovat viidennessä. Mikäli etsii kivaa kohtuuhintaista hippamekkoa, tämä ei ole oikea paikka, Bloomingdalesin iltapuvut maksavat useista satasista useisiin tuhansiin. Nyc Orava on yllättynyt New Yorkin mahtavista talvitakkivalikoimista; luulin ettei täällä myydä kunnollista, lämmintä pomppaa. Kyllä myydään. Kauniita, hyvin leikattuja takkeja niin ulkoiluun, kaupunkielämään kuin hienosteluun, lauhaan ja paukkupakkasiin. Bloomingdalesin takit voi käydä läpi, muutama nätti ja myös siedettävän hintainen tänäänkin rekillä roikkui.
Neljännessä kerroksessa ovat alusvaatteet. Eurooppalaisia hepeniä kovaan hintaan, matkabudjettiin saa vajausta Agent Provocateurin ja La Perlan nimettömillä. Amerikkalaisista nimistä Calvin Kleinia on paljon, hyvän hintalaatusuhteen Maidenformia ei valitettavasti lainkaan. Nyc Orava tulisi tänne californialaisen Juicy Couturen suloisten yöasujen tähden, Yhdysvalloissa ne ovat ihan kohtuuhintaisia. Spanxeja himoaville tiedoksi, että täällä noita ihmeellisiä vartalon muokkaajia on joka lähtöön ja todella paljon (kaiken voi puristaa tai pullauttaa, miten vain tahtoo). Samassa kerroksessa ovat esillä myös eurooppalaiset luksusmerkit ja amerikkalaisten suunnittelijoiden ylelliset kokoelmat sekä designkengät; ne kaikki voi ihastella läpi. Kolmannen kerroksen vaatteet ovat nekin aika arvokkaita. Hyvien amerikkalaisten merkkien, kuten DKNY:n ja Ralp Laurenin osastoilla kannattaa kuitenkin vierailla, niiden kalliimpienkin mallistojen hinnat saattavat ilahduttaa suomalaista, halpoja ne eivät silti tietenkään ole.
Kakkoskerros on Nyc Oravan mieleen. Täällä on rentoa ja kivaa päällepantavaa, hintataso on edelleen korkea Macyyn verrattuna, mutta vaatteetkin ovat hurmaavampia. Monta houkutusta tuli vastaan, arvostelijan oli pidettävä pää kylmänä. Eurooppalaisia, erityisesti brittiläisiä merkkejä on aika paljon, niistä AllSaints on suosikkini. Moniin uusiin amerikkalaisiin ihanuuksiin Nyc Oravan on tultava paremmalla ajalla tutustumaan, useampikin pukine vaikutti hyvin kelvolta (ja valitettavasti liian kalliilta) vaatekaappiini. Tommy Hilfigeria Bloomingdalesilla ei myydä lainkaan, se onkin melkein ainoa puute. Kengät, joihin jollakin voisi olla varaa ovat myös toisessa kerroksessa. Hunterit odottavat vieläkin minua.
Ensimmäisessä kerroksessa pääsee kosmetiikan, korujen, asusteiden ja käsilaukkujen naiselliseen maailmaan. Jos kosmetiikkapussukkaansa haluaa Armanin meikkejä, La Merin rasvaa ja Kiehl'sin ihonhoitotuotteita, niitä saa täältä, muuten tavaratalon kauneudenhoito-osasto on pitkälle samanlainen kuin Macylla. Käsilaukkujen ostajien kannattaa käydä ensin Macylla, sen valikoima on hyvä ja sopivampi tavallisen ihmisen kukkarolle. Mikäli vain yli 500 taalan veskat kelpaavat, oikeampi osoite on Bloomingdale's. Käsine- ja huiviosasto on pienehkö, mutta ihan hyvä. Täältä Nyc Orava hankki päivän ainoan ostoksensa, Ralph Laurenin harmaan käsineparin (huomiseksi on luvattu kylmää eikä konttia vaan kuulu), se pistettiin siihen pieneen ruskeaan paperikassiin.
Miesten vaatteet ja kengät ovat pohjakerroksissa, valikoimat ja merkit ovat kuten naisilla: paremmat, monipuolisemmat ja hintavammat kuin Macylla.
Bloomingdalesin päällysvaateosastot päihittävät Macyn mennen tullen, tavallisissa, arjen alusasuissa Macy's on kuitenkin lyömätön. Tavaratalojen lastenvaatevalikoimat ovat erilaiset, mutta täydentävät toisiaan, Nyc Orava aikoo käydä kummassakin, kun poikanen tarvitsee uutta ylle. Macyn normaalihintaisiin kenkiin ja laukkuihin minulla saattaisi olla varaa, Bloomingdalesin ei. Taloilla on siis puolensa. Kiireisen, vaatteita ja muotia rakastavan maksukykyisen matkaajan kannattaa käydä Bloomingdalesilla, sen rauhaisassa tunnelmassa on miellyttävä asioida ja laajasta valikoimasta saa takuulla jotakin uutta garderoobiin. Mikäli matkabudjetti on rajallinen, voi tavaratalon katsastaa silti; se ei elämöi alennuksilla kuten Macy's, mutta tänäänkin monet lastenvaatteista olivat 25-40 prosentin alennuksessa ja upeita käsilaukkuja myytiin 30 prosenttia edullisemmin. Ne, jotka viipyvät kaupungissa pidempään, käyttäkööt vain vähän arvokasta New Yorkin aikaa tavarataloihin - shoppailu on hauskempaa vaikkapa Sohossa ja Nolitassa (persoonallisempien vaihtoehtojen lisäksi seuduilta löytää useiden tavarataloissa myytävien merkkien omat myymälät).
Pikaisen kouluvierailun jälkeen Fort Greeneen, sosiaaliturvatoimistoon. Siellä poliisit vastaanottavat asiakkaat ja turvatarkastukset ovat kuin lentokentällä, kaupungin virkamiestä ei siis sovi mennä tapaamaan aseen kanssa. Jussi tarvitsee amerikkalaisen sosiaaliturvatunnuksen ajokorttia varten, suomalaisella kortillahan saa ajaa vain ensimmäiset kolme kuukautta. Miehellä oli kaikki tarvittavat dokumentit mukana ja parin viikon kuluttua postista tipahtaa aivan uusi sosiaaliturvatunnus, jännittävää.
Fort Greenesta 4-junalla (metrolinjat on merkitty joko kirjaimin tai numeroin, jälkimmäisiä on vähemmän) Manhattanille, Jussi lähti töihin ja Minna humputtelemaan. Viikko sitten seikkailin Macy's tavaratalon läpi, tänään on Bloomingdalesin Upper East Sidella sijaitsevan päämyymälän vuoro päästä Nyc Oravan arviointiin. Onko se käymisen väärti ja erityisesti, millä osastoilla siellä kannattaa aikaansa ja dollareitaan tuhlata. Bloomingdale's on 150-vuotias New Yorkissa perustettu tavaratalo. Sen ruskeat paperikassit (joissa lukee little brown bag, medium brown bag tai big brown bag) ovat käsite, jotka erottuvat katukuvassa. Bloomingdale's on Macyn prameampi sisar, puodeilla on sama omistaja enkä voi nyt välttyä sisarusten vertailulta.
Bloomingdalesilla on aina rauhallista ja siistiä, ja usein hämmästyttävän hiljaista. Ehkä näin on tai sitten Macyn asiakasmassa hämää ja saa kaikki muut tavaratalot vaikuttumaan siltä kuin niitä pidettäisiin taloudellisesti pystyssä pyhällä hengellä. Bloomingdale's ei varsinaisesti ole luksustavaratalo, mutta se on aika kallis tavaratalo, jossa myydään maineeltaan laadukkaita tuotemerkkejä. Tunnelma on jossain määrin hienostunut. Menipä asiakas mihin kerrokseen vain, niin heti portaiden yläpäässä seisoo työntekijä, joka toivottaa tervetulleeksi ja ehkäpä suihkauttaa hajuvettä ranteeseen tai ojentaa jonkin ilmaisnäytteen.
Bloomingdalesin kaksi ylintä kerrosta on varattu lasten vaatteille. Kuten tavarataloissa yleensäkin, vauvoille löytyy suloista kudetta kylliksi. Nyc Oravaa kiinnostaa kuitenkin eniten kouluikäisten pukeutuminen. Heille täällä on useita vaatemerkkejä, niiden valikoimat eivät vaan ole kovin suuret. Ralph Laurenia tarjotaan eniten, sitä on sekä tytöille että pojille ja mallisto ehdottomasti monipuolisempi kuin Macylla. Poikien Guessin vaatteet ovat hyvännäköisiä (eivät kimaltele kuten tyttöjen Guessit), ne kannattaa katsoa. Skeitti- ja streetmerkkejä löytyy jonkun verran. Farkkuja on vähemmän kuin Macylla ja ne ovat tyyriitä (täältä saa jälkikasvulleen True Religionia ja 7 For All Mankindia). Myös kalliin puoleista Lacostea, Dieselia ja Burberrya on kaupan. Tytöille myydään mielenkiintoisempia vaatteita kuin Macylla, monista merkeistä en ollut kuullutkaan. Juhlavan näköistä hepenettä on paljon, ehkä paremmin koulun discoon kuin koulun penkille sopivaa. Lasten kenkiä on harmillisen vähän. Joulun alla lastenvaateosastolta saa myös jonkin verran joulupukin säkkiin autoa ja nukkea, muutoinhan Bloomingdalesilla ei leluosastoa ole.
Seitsemännessä kerroksessa ovat vuodevaatteet ja pyyhkeet, kuudennessa koriste-esineet, astiat ja keittiötarvikkeet, turisti voi nämä ohittaa. Ruokailuastioita ei Suomeen täältä hullukaan raahaa, etenkin kun suomalaiset ja eurooppalaiset lautaset ja lasit ovat kauniimpia. Jos paistinpannua tai kattilaa jostakin syystä tarvitsee, Macyn valikoima on suurempi. Joulumaailma löytyy sitä kaipaaville kuudennesta kerroksesta, Bloomingdalesin joulu on Macyn joulua tyylikkäämpi, mutta todella bling-bling sekin.
Viidennestä kerroksesta ostetaan huonekaluja. Sieltä alkaa myös naisten vaatemaailma, jota riittääkin sitten alaspäin seuraavat neljä kerrosta. Iltapuvut, takit ja plus-koot ovat viidennessä. Mikäli etsii kivaa kohtuuhintaista hippamekkoa, tämä ei ole oikea paikka, Bloomingdalesin iltapuvut maksavat useista satasista useisiin tuhansiin. Nyc Orava on yllättynyt New Yorkin mahtavista talvitakkivalikoimista; luulin ettei täällä myydä kunnollista, lämmintä pomppaa. Kyllä myydään. Kauniita, hyvin leikattuja takkeja niin ulkoiluun, kaupunkielämään kuin hienosteluun, lauhaan ja paukkupakkasiin. Bloomingdalesin takit voi käydä läpi, muutama nätti ja myös siedettävän hintainen tänäänkin rekillä roikkui.
Neljännessä kerroksessa ovat alusvaatteet. Eurooppalaisia hepeniä kovaan hintaan, matkabudjettiin saa vajausta Agent Provocateurin ja La Perlan nimettömillä. Amerikkalaisista nimistä Calvin Kleinia on paljon, hyvän hintalaatusuhteen Maidenformia ei valitettavasti lainkaan. Nyc Orava tulisi tänne californialaisen Juicy Couturen suloisten yöasujen tähden, Yhdysvalloissa ne ovat ihan kohtuuhintaisia. Spanxeja himoaville tiedoksi, että täällä noita ihmeellisiä vartalon muokkaajia on joka lähtöön ja todella paljon (kaiken voi puristaa tai pullauttaa, miten vain tahtoo). Samassa kerroksessa ovat esillä myös eurooppalaiset luksusmerkit ja amerikkalaisten suunnittelijoiden ylelliset kokoelmat sekä designkengät; ne kaikki voi ihastella läpi. Kolmannen kerroksen vaatteet ovat nekin aika arvokkaita. Hyvien amerikkalaisten merkkien, kuten DKNY:n ja Ralp Laurenin osastoilla kannattaa kuitenkin vierailla, niiden kalliimpienkin mallistojen hinnat saattavat ilahduttaa suomalaista, halpoja ne eivät silti tietenkään ole.
Kakkoskerros on Nyc Oravan mieleen. Täällä on rentoa ja kivaa päällepantavaa, hintataso on edelleen korkea Macyyn verrattuna, mutta vaatteetkin ovat hurmaavampia. Monta houkutusta tuli vastaan, arvostelijan oli pidettävä pää kylmänä. Eurooppalaisia, erityisesti brittiläisiä merkkejä on aika paljon, niistä AllSaints on suosikkini. Moniin uusiin amerikkalaisiin ihanuuksiin Nyc Oravan on tultava paremmalla ajalla tutustumaan, useampikin pukine vaikutti hyvin kelvolta (ja valitettavasti liian kalliilta) vaatekaappiini. Tommy Hilfigeria Bloomingdalesilla ei myydä lainkaan, se onkin melkein ainoa puute. Kengät, joihin jollakin voisi olla varaa ovat myös toisessa kerroksessa. Hunterit odottavat vieläkin minua.
Ensimmäisessä kerroksessa pääsee kosmetiikan, korujen, asusteiden ja käsilaukkujen naiselliseen maailmaan. Jos kosmetiikkapussukkaansa haluaa Armanin meikkejä, La Merin rasvaa ja Kiehl'sin ihonhoitotuotteita, niitä saa täältä, muuten tavaratalon kauneudenhoito-osasto on pitkälle samanlainen kuin Macylla. Käsilaukkujen ostajien kannattaa käydä ensin Macylla, sen valikoima on hyvä ja sopivampi tavallisen ihmisen kukkarolle. Mikäli vain yli 500 taalan veskat kelpaavat, oikeampi osoite on Bloomingdale's. Käsine- ja huiviosasto on pienehkö, mutta ihan hyvä. Täältä Nyc Orava hankki päivän ainoan ostoksensa, Ralph Laurenin harmaan käsineparin (huomiseksi on luvattu kylmää eikä konttia vaan kuulu), se pistettiin siihen pieneen ruskeaan paperikassiin.
Miesten vaatteet ja kengät ovat pohjakerroksissa, valikoimat ja merkit ovat kuten naisilla: paremmat, monipuolisemmat ja hintavammat kuin Macylla.
Bloomingdalesin päällysvaateosastot päihittävät Macyn mennen tullen, tavallisissa, arjen alusasuissa Macy's on kuitenkin lyömätön. Tavaratalojen lastenvaatevalikoimat ovat erilaiset, mutta täydentävät toisiaan, Nyc Orava aikoo käydä kummassakin, kun poikanen tarvitsee uutta ylle. Macyn normaalihintaisiin kenkiin ja laukkuihin minulla saattaisi olla varaa, Bloomingdalesin ei. Taloilla on siis puolensa. Kiireisen, vaatteita ja muotia rakastavan maksukykyisen matkaajan kannattaa käydä Bloomingdalesilla, sen rauhaisassa tunnelmassa on miellyttävä asioida ja laajasta valikoimasta saa takuulla jotakin uutta garderoobiin. Mikäli matkabudjetti on rajallinen, voi tavaratalon katsastaa silti; se ei elämöi alennuksilla kuten Macy's, mutta tänäänkin monet lastenvaatteista olivat 25-40 prosentin alennuksessa ja upeita käsilaukkuja myytiin 30 prosenttia edullisemmin. Ne, jotka viipyvät kaupungissa pidempään, käyttäkööt vain vähän arvokasta New Yorkin aikaa tavarataloihin - shoppailu on hauskempaa vaikkapa Sohossa ja Nolitassa (persoonallisempien vaihtoehtojen lisäksi seuduilta löytää useiden tavarataloissa myytävien merkkien omat myymälät).
Kommentit
Lähetä kommentti