Sanomalehti
Olemme ihmetelleet ja harmitelleet useana aamuna sanomalehtemme ihmeellisiä seikkailuja. Joskus se löytyy ulkoa talon pääoven edestä, joskus postilokeroltamme ja joskus rappukäytävästä. Meidän asuntoomme on maan tasolta oma sisäänkäynti. Talon muut asukkaat menevät koteihinsa pääoven kautta. Pääoven ja varsinaisen rappukäytävän välissä on pieni tuulikaappi, jossa postilokerot sijaitsevat; siihen tilaan pääsemme, pitäähän meidän postimme noutaa. Rappukäytävään on avattava vielä väliovi, johon meillä ei ole avainta. Mikäli siis lehti jostakin salaperäisestä syystä on rappukäytävässä, emme saa sitä.
Aamupäivällä asioille lähtiessäni törmäsin talossamme asuvaan mieheen. Hän esitteli itsensä Andrew'ksi ja tietenkin juttelimme perusasiat eli mistä olen kotoisin ja viihdynkö Carroll Gardensissa. Hän on kaiketi huomannut rappukäytävässä välillä lojuvan yksinäisen oloisen The New York Timesin, koska kysyi tuleeko meille sanomalehti ja saammeko sen aina. Ei olla saatu, mutta pian saadaan. Andrew aikoo hoitaa homman, en saanut mahdollisuutta kieltäytyä. Hän tuo sen aamuisin oman porttimme eteen, siis vaikka se olisi postilokeroilla, minne toki pääsisimme. Ja newyorkilaiset ovat niitä tylyimpiä amerikkalaisia - tämän mukavampaa porukan ei tarvitse olla, se olisi jo liikaa.
Kävelin tänään Smith Streetin Atlantic Avenuelle asti. Olen kerran aiemmin kipaissut sen perheen poikien kanssa läpi, silloin oli ilta ja Smith Street näytti vilkkaalta ravintola- ja baarialueelta, sellaiselta, jonne mielellään menisi drinksulle. Päiväsaikaan se näyttää aivan yhtä eläväiseltä, mutta myös mielenkiintoiselta ostoskadulta. Useita vaate- ja kenkäliikkeitä, hauskoja lahjatavarapuoteja sekä mahtava paperikauppa Paper Source, jonne unohduin yli tunniksi. Brooklyn ja oma Carroll Gardensimme yllättää Nyc Oravan päivittäin. Olen niin iloinen, että asumme täällä; Manhattanilta en takuulla olisi lähtenyt Brooklyniin seikkailemaan, olisin kenties vain "napannut" jotkin opaskirjojen ja lehtiartikkeleiden tärpit. Merkillistä on, kuinka nopeasti korttelit muuttuvat - jo seuraavassa kadunkulmassa voi olla ihan erilaista. Court Street ja Smith Street ovat vierekkäiset kadut, ja poikkeavat paljon toisistaan. Ei ehkä ensimmäisellä tai toisellakaan silmäyksellä, mutta pari kertaa kadut kuljettuaan huomaa, että Courtilla sijaitsevat italialaiset leipomot ja herkkukaupat, kadulla liikuskelee amerikanitaliaa puhuvaa vanhempaa väkeä sekä pikkulasten vanhempia ja hoitajia. Smithilla on ruuhkaisempaa ja meluisampaa, liikkellä on koululaisia ja nuoria aikuisia. Courtilla vastaan tulee lähinnä valkoisia (paitsi lastenhoitajat), Smithillä jakauma on newyorkilaisempi, valkoisia vain osa (New Yorkin asukkaista reilu kolmasosa on valkoisia).
Illalla äiti ja poika menivät metrolla Atlantic Centerin kauppakeskukseen (amerikkalaisittain mall) ja tekivät ensimmäisen metrovaihdon ilman perheen isää: Carrol Streetin lähimetroasemalta F-junalla Jay Street MetroTechin asemalle ja sieltä R-juna Atlantic Avenuelle. Emme astuneet väärään metroon, emme eksyneet, oravakin siis osaa lukea New Yorkin metrokarttaa pakon edessä. Atlantic Centerista ei löydy yksilöllisiä pikku putiikkeja, vaan suurehkoja, edullisia off-price-kauppoja sekä muutamia tunnettuja yhdysvaltalaisia ketjuliikkeitä. Paikka ympäristöineen on tuttu televisionhankintareissuiltamme, siellä sijaitsevat isot elektroniikkamyymälät.
Ilta oli pitkällä, ensimmäisenä siis tärkeimpään, DSW-kenkäkauppaan. DSW:ssa on tarjolla laadukkaita naisten ja miesten kenkiä varsin mukavaan hintaan. Jalkineet ovat edelliskaudelta, mutta kyllä klassiset ratsastusmalliset saappaat näyttivät marraskuussa 2010 ihan samoilta kuin marraskuussa 2011. Kauppa on katsastamisen väärti kaikille kenkiä tarvitseville, erityisesti naisten juhlakenkä- ja avokasvalikoima on suuri. Atlantic Centeria en kuitenkaan kaupungissa kävijälle suosittele, tylsässä kauppakeskuksessa ei ihanaa New Yorkin aikaa kannata tuhlata, ja DSW löytyy Manhattaniltakin, Union Squarelta. Kävimme pikaisesti myös Marshallissa ja Burlington Coat Factoryssa, nekin myyvät aiemman sesongin tuotteita, paljon merkkitavaraa vähällä rahalla. Myymälät olivat näin loppuillasta sotkuisia, tavarat mikä missäkin. Rasmuksen mielestä erityisesti Marshalls, jonka hyllyiltä voi löytää melkein mitä vain, on kuin karkkikauppa - hän kulki ja ihmetteli materian määrää (josta lähes kaikki on ihmiskunnalle tarpeetonta). Halpaa tietenkin, meidän loppusaldomme oli kymmenisen taalaa, joka käytettiin jouluisiin paketointitarvikkeisiin (kolme rullaa tosi suloista "Made in USA" -lahjapaperia maksoi vähemmän kuin yksi rulla "Made in China" -lahjapaperia manhattanilaisessa paperimyymälässä). Onneksi Jussi ei joutunut näihin kauppoihin, ahdistus olisi miesparkaan iskenyt välittömästi.
Lopuksi vielä Targetiin, edellisistä poiketen tavanomaiseen ja siistiin (ja silti edulliseen) tavarataloon, josta saa myös elintarvikkeita. Erinomaiset valikoimat kodin perustavaraa (täältä niitä kaipaamiani siivousliinojakin saa) ja myös päivittäiskosmetiikkaosasto on hyvä, laatutavaraa kukkaroystävällisesti.
Kauppakiertelyn lomassa Nyc Orava ja poikanen antautuivat Atlantic Centerin Cold Stone -jäätelöbaarin houkutuksille, firma tekee tolkuttoman hienoja jätskikakkuja ja irtojäätelövalikoima huokailuttaa. Olen saanut aivan liian vähän jäätelöä ulkona syödäkseni, on väärä vuodenaika ja jätskikiskat kiinni. Onneksi pakastin on ladattu täyteen Ben & Jerrya. Sitä myydään kyllä Suomessakin, pitänee maistella ennemminkin vain Amerikasta saatavia jätskejä.
Jussi tapasi tänään perjantai-iltana Kööpenhaminassa Emilia-tyttären. Kahden kuukauden eron jälkeen jälleennäkeminen oli iloinen. Isä ja lapsi tekivät pienen kaupunkikierroksen ja kävivät Strogetin kävelykadulla, Nyhavnin satama-alueella sekä Tivolissa.
Kävelin tänään Smith Streetin Atlantic Avenuelle asti. Olen kerran aiemmin kipaissut sen perheen poikien kanssa läpi, silloin oli ilta ja Smith Street näytti vilkkaalta ravintola- ja baarialueelta, sellaiselta, jonne mielellään menisi drinksulle. Päiväsaikaan se näyttää aivan yhtä eläväiseltä, mutta myös mielenkiintoiselta ostoskadulta. Useita vaate- ja kenkäliikkeitä, hauskoja lahjatavarapuoteja sekä mahtava paperikauppa Paper Source, jonne unohduin yli tunniksi. Brooklyn ja oma Carroll Gardensimme yllättää Nyc Oravan päivittäin. Olen niin iloinen, että asumme täällä; Manhattanilta en takuulla olisi lähtenyt Brooklyniin seikkailemaan, olisin kenties vain "napannut" jotkin opaskirjojen ja lehtiartikkeleiden tärpit. Merkillistä on, kuinka nopeasti korttelit muuttuvat - jo seuraavassa kadunkulmassa voi olla ihan erilaista. Court Street ja Smith Street ovat vierekkäiset kadut, ja poikkeavat paljon toisistaan. Ei ehkä ensimmäisellä tai toisellakaan silmäyksellä, mutta pari kertaa kadut kuljettuaan huomaa, että Courtilla sijaitsevat italialaiset leipomot ja herkkukaupat, kadulla liikuskelee amerikanitaliaa puhuvaa vanhempaa väkeä sekä pikkulasten vanhempia ja hoitajia. Smithilla on ruuhkaisempaa ja meluisampaa, liikkellä on koululaisia ja nuoria aikuisia. Courtilla vastaan tulee lähinnä valkoisia (paitsi lastenhoitajat), Smithillä jakauma on newyorkilaisempi, valkoisia vain osa (New Yorkin asukkaista reilu kolmasosa on valkoisia).
Illalla äiti ja poika menivät metrolla Atlantic Centerin kauppakeskukseen (amerikkalaisittain mall) ja tekivät ensimmäisen metrovaihdon ilman perheen isää: Carrol Streetin lähimetroasemalta F-junalla Jay Street MetroTechin asemalle ja sieltä R-juna Atlantic Avenuelle. Emme astuneet väärään metroon, emme eksyneet, oravakin siis osaa lukea New Yorkin metrokarttaa pakon edessä. Atlantic Centerista ei löydy yksilöllisiä pikku putiikkeja, vaan suurehkoja, edullisia off-price-kauppoja sekä muutamia tunnettuja yhdysvaltalaisia ketjuliikkeitä. Paikka ympäristöineen on tuttu televisionhankintareissuiltamme, siellä sijaitsevat isot elektroniikkamyymälät.
Ilta oli pitkällä, ensimmäisenä siis tärkeimpään, DSW-kenkäkauppaan. DSW:ssa on tarjolla laadukkaita naisten ja miesten kenkiä varsin mukavaan hintaan. Jalkineet ovat edelliskaudelta, mutta kyllä klassiset ratsastusmalliset saappaat näyttivät marraskuussa 2010 ihan samoilta kuin marraskuussa 2011. Kauppa on katsastamisen väärti kaikille kenkiä tarvitseville, erityisesti naisten juhlakenkä- ja avokasvalikoima on suuri. Atlantic Centeria en kuitenkaan kaupungissa kävijälle suosittele, tylsässä kauppakeskuksessa ei ihanaa New Yorkin aikaa kannata tuhlata, ja DSW löytyy Manhattaniltakin, Union Squarelta. Kävimme pikaisesti myös Marshallissa ja Burlington Coat Factoryssa, nekin myyvät aiemman sesongin tuotteita, paljon merkkitavaraa vähällä rahalla. Myymälät olivat näin loppuillasta sotkuisia, tavarat mikä missäkin. Rasmuksen mielestä erityisesti Marshalls, jonka hyllyiltä voi löytää melkein mitä vain, on kuin karkkikauppa - hän kulki ja ihmetteli materian määrää (josta lähes kaikki on ihmiskunnalle tarpeetonta). Halpaa tietenkin, meidän loppusaldomme oli kymmenisen taalaa, joka käytettiin jouluisiin paketointitarvikkeisiin (kolme rullaa tosi suloista "Made in USA" -lahjapaperia maksoi vähemmän kuin yksi rulla "Made in China" -lahjapaperia manhattanilaisessa paperimyymälässä). Onneksi Jussi ei joutunut näihin kauppoihin, ahdistus olisi miesparkaan iskenyt välittömästi.
Lopuksi vielä Targetiin, edellisistä poiketen tavanomaiseen ja siistiin (ja silti edulliseen) tavarataloon, josta saa myös elintarvikkeita. Erinomaiset valikoimat kodin perustavaraa (täältä niitä kaipaamiani siivousliinojakin saa) ja myös päivittäiskosmetiikkaosasto on hyvä, laatutavaraa kukkaroystävällisesti.
Kauppakiertelyn lomassa Nyc Orava ja poikanen antautuivat Atlantic Centerin Cold Stone -jäätelöbaarin houkutuksille, firma tekee tolkuttoman hienoja jätskikakkuja ja irtojäätelövalikoima huokailuttaa. Olen saanut aivan liian vähän jäätelöä ulkona syödäkseni, on väärä vuodenaika ja jätskikiskat kiinni. Onneksi pakastin on ladattu täyteen Ben & Jerrya. Sitä myydään kyllä Suomessakin, pitänee maistella ennemminkin vain Amerikasta saatavia jätskejä.
Jussi tapasi tänään perjantai-iltana Kööpenhaminassa Emilia-tyttären. Kahden kuukauden eron jälkeen jälleennäkeminen oli iloinen. Isä ja lapsi tekivät pienen kaupunkikierroksen ja kävivät Strogetin kävelykadulla, Nyhavnin satama-alueella sekä Tivolissa.
Kommentit
Lähetä kommentti