Macy's

Aamulla asuntoomme (ja koko taloon) saapui hyönteismyrkyttäjä. Torakoita (tai mitä ötököitä olivatkaan) ei ole parin lokakuisen yksilön jälkeen näkynyt. Pienet muurahaiset sen sijaan ovat marssineet keittiöön. Nyc Orava pakeni myrkkyjä Smith Streetille teekupposelle. Ilma on muuttunut viileämmäksi (vielä tiistaina oli noin +20) ja Huntereille olisi taas käyttöä, sade ropisee. Kahvilassa iPadin kanssa, hyvän nycilaisen radiokanavan soidessa taustalla, ei syksyisempikään sää haittaa. Kun eetteristä tuli Paloma Faithin hitti New York, ajattelin, etten mitenkään voi olla tässä kaupungissa. Voinko olla niin onnekas, että saan asua edes hetken täällä? Radio pitäisi hankkia kotiin, ulkomailla on aina mukavaa kuunnella paikallista kanavaa.


Rasmus löi äitinsä ällikällä, kaveri toi kotiin luokkansa parhaimman matematiikankokeen. Pistettä vaille täydellinen suoritus. Hyvä Suomi (ja ilmaveivi!), hyvä peruskoulu ja tietenkin, hyvä Rasse. Kun perustiedot ovat hallussa, uusia asioita oppii vieraallakin kielellä. Koetta tehdessään poika oli käynyt kolme viikkoa amerikkalaista koulua ja pystyi vastaamaan laskemisen lisäksi kirjallisiinkin kysymyksiin.

Keskiviikko on koululaisen lyhyt päivä ja siten myös äidin ja pojan yhteinen lounastuokio. Tänään söimme Sadies Kitchenissa, vasta maanantaina avatussa, piskuisessa ruokapaikassa. Se sijaitsee aivan nurkillamme ja on sisustettu suloiseksi 50-luvun "mummolaksi". Tarjolla on amerikkalaista suosikkiruokaa makaronia ja juustoa (mac and cheese) eri tavoin valmistettuna, täytettyjä voileipiä sekä leivonnaisia. Menu sopii oikein hyvin paikan kotoiseen tunnelmaan. Mac and cheesea oli maistettava ja maukkaat annokset olivatkin. Kuppilan väki oli todella ystävällistä ja kokkikin tuli juttelemaan kanssamme.

Sadies Kitchen, kuin entisajan mummola
Newyorkilaiset ovat useimmiten kohteliaita, ystävällisiä ja puheliaita. He ryhtyvät herkästi juttusille, niin kaupan myyjä kuin asiakas samassa kassajonossa tai vieressä istuja puiston penkillä. Tärkeimmät kysymykset ovat "mistä olet kotoisin" ja "mitä pidät New Yorkista". Sitten jutellaan useampi minuutti. Paikalliset ovat mukavalla tavalla uteliaita, suomalaiselle heidän kiinnostuksensa on kyllä hieman häkellyttävääkin. Sosiaalisia taitoja arvostetaan ja amerikkalaiset osaavat kohdata toisen. Jutusteluun kannattaa antautua, tässä metropolissa kuulee mainioita tarinoita. Ilman toisten ihmisten huomioon ottamista isossa kaupungissa on hankala pärjätä, niinpä kohteliaisuus ja avuliaisuus on jokapäiväistä. Ovia pidetään auki, eksyneen näköiseltä turistilta tiedustellaan tarvitseeko hän apua, kaupoissa kysytään löytääkö asiakas haluamansa tuotteet. Anteeksi osataan pyytää ja kiitokset ovat vuolaat, jos neuvoo jollekin vaikka tietä. Minua on varoitettu muun muassa hieman märästä penkistä metrossa ja koirankakasta kadulla, Helsingissähän noihin saa istua ja astua ihan rauhassa. Mutta kyllä täälläkin näkee elämäänsä kyllästyneitä asiakaspalvelijoita ja liikennevälineisiin rynniviä matkustajia. Jussin onnistui äskettäin maksaa ruokaostoksensa puhumatta sanaakaan kassaneidin kanssa ja aamuruuhkaiset linja-automatkat työpaikalle ovat kuulemma yhtä kyynärpäätaktiikkaa.

Keskiviikkoisin Rasmus ehtisi skeittaamaan - sitä oltiin suunniteltu tänään, mutta yhä rankkeneva sade muutti aatokset. Kotiin emme halunneet mennä hyönteismyrkyn ikävän hajun takia, lounaan jälkeen siis metrolla Manhattanille ja Macylle - sen tuhansissa neliöissä voi sadetta pidellä pitkään. Tavaratalo on palvellut meitä kiitettävästi kodin pienissä hankinnoissa liinavaatteista suihkuverhoon. Vaikka siellä on tullut käytyä lähemmäs kymmenen kertaa, olen tutustunut vain kodintarvike- ja lastenvaateosastoihin. Nyt on aika kahlata tuo aikoinaan maailman suurin tavaratalo läpi kerros kerrokselta. Nyc Orava selvittää, minne suunnata Macylla. Rasmus löysi joka kerroksesta penkin, missä istua ja äidin iPadin viihdykkeeksi. Macylla oli jälleen joku älytön One Day Sale, sesongin alimmat hinnat.

Macy's on kuulunut New Yorkin katukuvaan pitkään, vuodesta 1858 ja Herald Squarella, 34th Streetilla se on seissyt jo 110 vuotta. Tavaratalo on todella suuri, koko korttelin kokoinen ja se jakautuu kahteen osaan: Seventh Avenue Building sekä Broadway Building. Rakennus on yhtä ja samaa, vain pienet "käytävät" erottavat osat toisistaan. Rullaportailla on helppo liikkua, niin voi mennä helposti ja eksymättä ylöspäin tavaratalon toista osaa ja alaspäin toista osaa (mikäli haluaa nähdä koko puodin).

Tavaratalon kaksi ylintä kerrosta voi helposti jättää väliin, ellei etsi matkalaukkua tai naisten takkia (tai huonekaluja tai juhla-astiastoa). Matkalaukut ovat yhdeksännessä kerroksessa ja valikoimaa on riittämiin. Mikäli haluaa ihailla tai ehkä enemmänkin ihmetellä amerikkalaistyylisiä joulukoristeita, löytyy samasta kerroksesta tähän vuodenaikaan joulumaailma. Macylla ei ole varsinaista leluosastoa, mutta näin joulun alla täältä saa myös lasten suosituimpia toiveita. Kahdeksannessa kerroksessa on ihan mukava valikoima naisten takkeja, muutama kivan näköinenkin. Malleja niin varttuneemmille kuin nuorillekin.

Seitsemännen kerroksen Broadway Building on täynnä lasten vaatteita. Vauvoille ja pikkulapsille on hyllymetreittäin söpöjä asusteita. Kouluikäisille pojille löytyy heillekin yllättäen paljon päälle pantavaa: ainakin Tommy Hilfigeria, Calvin Kleinia, Ralph Laurenia sekä useita street- ja skeittimerkkejä (Lrg, Echo, Volcom, Hurley, Quicksilver...). Kouluikäisille tytöille en oikein ole löytänyt mitään, tangoilla roikkuu DKNY:n, Ralph Laurenin, Guessin ja Jessica Simpsonin (kyllä, hän on myös suunnittelija) vaatteita. Kuulostaa ehkä hyvältä, mutta valikoimat eivät ole hääppöiset. Hello Kittyyn voi tietysti pukeutua päästä varpaisiin. Kummallekin sukupuolelle on Macyn omia merkkejä. North Facen talvivaatteiden kohdalle kannattaa pysähtyä, hinnat ovat suomalaiselle edulliset. Lasten alusvaate- ja yöasuosasto on kohtuullinen, samaten kuin kenkäosasto. Parasta koko kerroksesa ovat kuitenkin Leviksen farkut, malleja on sekä tytöille että pojille vauvasta teiniin kymmenittäin eivätkä hinnat päätä huimaa. Seventh Avenue Buildingin puolella ovat naisten plus-kokoiset vaatteet.

Kuudennessa kerroksessa ovat kodin tekstiilit sekä naisten yö- ja alusvaatteet. Kerros on ehdottomasti käymisen arvoinen. Liinavaate- ja pyyhevalikoimat ovat mahtavat, mutta suomalaisiin vuoteisiin lakanat taitavat olla väärän kokoisia. Alusvaatteita on todella paljon, merkit ovat lähinnä amerikkalaisia, pelkästään Calvin Kleinin ja Maidenformin kymmenien mallien sovittamiseen kannattaa varata aikaa. Tämä olikin ainoa kerros, mihin Nyc Orava tänään pysähtyi. Sovituskopissa meni aikamoinen tovi, iPadin lisäksi Rasmus sai varsin kansainvälistä seuraa. Miehet eri puolilta maailmaa odottelivat seuralaistaan osaston mukavalla sohvalla. Vanhempi manhattanilaisherra haastatteli Rasmusta ja kaikkia sohvalle istahtaneita miehiä juurta jaksain. Hakiessani Rasmuksen hän tietenkin kehui, miten hieno poika minulla on, ja heti perään halusi tietää, onko meillä Suomessa todellakin ilmainen terveydenhoito kaikille. Siinä sitten meni ainakin vartti.

Tavaratalon kerrokset viisi ja neljä on varattu kokonaan (niin Broadway kuin Seventh Avenue Building) naisten pukeutumiselle. Viidennen kerroksen vaatteet eivät ole kovin nuorekkaita tai mielenkiintoisia. Siellä on kuitenkin petites-osasto, josta hentoisemmat saattavat löytää jotakin. Erityisen hento tai pienikokoinen ei tarvitse olla, täkäläinen mitoitus on niin väljä, että eurooppalaisittain tavallisen hoikalle normaalit jenkkikoot ovat usein isoja. Neljännessä kerroksessa teinittäret ja nuoret naiset shoppailevat, myös juhlamekot ovat täällä. Kolmas kerros on tavaratalon hienoin, muttei kovin hieno sekään. Nyc Orava ei oikein lämpene Macyn naisten vaatteille. Jos työni takia tarvitsisin jakkupukuja ja pikkumustia, jotain voisi löytyäkin, onhan se uskomatonta, että Calvin Kleinin kotelomekon saa tarjouksessa sadalla taalalla. Juhlamekot voi käydä läpi, osa on tyylikkäitäkin. Ralph Lauren, Calvin Klein, DKNY ja Michael Kors ovat Macyn mielenkiintoisimmat amerikkalaiset merkit. Eurooppalaisia luksusmerkkejä tavaratalossa ei myydä lainkaan, ja kaiken kaikkiaan eurooppalaisia merkkejä hyvin vähän, Boss Orangea, Desigualia, FCUK:ta. Amerikassa toki kannattaa ostaa juuri amerikkalaista. Kakkoskerroksessa on rentoja naisten vaatteita, Tommy Hilfigeria, Ralph Lauren Jeansia, Lucky Brandia, niiltä saattaisin löytää mieluista täytettä garderobiin.

Naisten kenkiä on useammassa kerroksessa, ja vaikkei talosta Huntereita saa, satoja muita ihania saappaita ja kenkiä voi kuolata. Sukkaosasto (kerros 1,5) on riittävä. Ensimmäisen kerroksen käsilaukkuosasto on hyvä, malleja monelle eri kukkarolle. Kosmetiikka löytyy aivan laukkujen vierestä, joten nekin tiskit voi samalla kierrellä.

Tavaratalon miesten osastotkin ennätimme pikaisesti käydä läpi. Ne löytyvät Seventh Avenue Buildingin puolelta, kerroksista 3-1. Miesten kenkäosasto on kohtuullinen. Takkiosasto osoittautui jo viikko sitten Jussin talvitakkia etsiessämme pettymykseksi. Päällystakit kuten puvutkin ovat aika reilua mallia. Macyhan on keskihintainen tavaratalo ja asiakkaat ovat pitkälti tavallisia ihmisiä, jotka eivät etsi trendikotkotuksia, vaan haluavat pukeutua mukavasti ja väljästi. Alusvaatteet, sukat ja yöasut voi katsastaa. Neuleet, paidat ja housut ihan hyviä amerikkalaisia (Tommy Hilfiger, Ralph Lauren) ja jonkin verran kohtuuhintaisia eurooppalaisiakin (Lacoste, Ben Sherman) merkkejä. Miesten vaatteet ovat mielestäni paremmin esillä (tai ehkä naisten osastoilla on niin kamala ruuhka, että tuotteetkin ovat alati sikin sokin) ja ne vaikuttavat laadukkaimmilta, naisille on enemmän tarjolla muodikasta ja halpaa "kertakäyttökudetta".

Alakerrassa on vielä keittiöosasto, ruokailuastiat eivät mielestäni ole kummoisiakaan, mutta ruoanvalmistusastioita ja -välineitä on riittämiin. Kattila- ja eritoten paistinpannuvalikoima on hämmentävä, nycilaisilla on todella varaa valita millaisella pannulla munakkaansa ja amerikkalaiset pannukakkunsa paistavat. Täältä mekin pannumme hankimme.

Macy's on suuri, mutta etenkään vaatevalikoima ei silti saa huokailemaan. Talolla on kuitenkin etunaan jatkuvat tarjoukset sekä turisteille myönnettävä 10 prosentin alennuskortti. Nyc Oravakin aikoo käydä edelleen tässä yhdessä New Yorkin maamerkeistä etsiessään poikaselleen vaatteita tai itselleen alusvaatteita, kenkiä ja laukkuja. Viikon matkalla ei kuitenkaan kannata jämähtää päiväksi Macyyn, vaan ostoksia kaivatessaan mennä ennemmin Sohoon, josta löytyy takuulla mielenkiintoisempia asuja.

Kotiin tultuamme löysimme ABC-kanavan ja jo kaivatun Modernin perheen, se tulee keskiviikkoisin iltayhdeksältä. Makeisiin nauruihin päivä olikin mukava päättää.

Perheen isä on aamulla laskeutunut turvallisesti Kastrupin lentokentälle. Iltapäivällä hän jo piti Kööpenhaminassa esitelmää Rion 2012 -kokouksen valmisteluista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

New York Historical Society

Tietenkään asunto ei ole valmis

One World Trade Center