NYC Orava

Nyc Orava ja poikanen lähtivät keskiviikkona varsin aikaisin Manhattanille, meillä oli tapaaminen. Ensin F-metrolla Bryant Parkin asemalle ja siitä linja-autolla M42 kohti itäistä Midtownia. Jussi tuli meitä vastaan 42nd Streetin ja Second Avenuen kulmaan, jatkoimme siitä kävellen First Avenuelle kohti Yhdistyneitä Kansakuntia. Aivan YK:n kulmilla sijaitsee Suomen pääkonsulaatti (Suomella on Yhdysvalloissa kaksi konsulaattia, New Yorkissa ja Los Angelesissa sekä suurlähetystö Washingtonissa), sen edessä tapasimme Lexingtonissa asuvan serkkuni ja hänen perheensä. Heillä oli asiaa konsulaattiin, ja kun kerran Isoon Omenaan saapuivat, niin tottahan treffasimme. Jussi osasi luotsata meidät viihtyisään lounaspaikkaan, aterioihan hän itse täällä päin päivittäin. Lounaan jälkeen sukulaisperhe lähti asioilleen ja viestinnän asiantuntija tutustutti vaimon ja pojan työpaikkaansa. Kuten Avenuen järjestysnumerokin (First) kertoo, olemme aivan East Riverin rannalla, tämän idemmäs Manhattanin saar

Viestinnän asiantuntija ihmetteli töihin päästyään YK:n suruliputusta. Kyllä, kansainvälinen rauhan ja ihmisoikeuksien järjestö muistaa Pohjois-Korean diktaattoria Kim Jong-ilia. Pohjois-Korea on YK:n jäsenvaltio ja organisaation on kohdeltava kaikkia jäseniään tasa-arvoisesti - suruliputus järjestetään, kun jäsenvaltion päämies kuolee. Huomionosoitus poiki luonnollisesti arvostelua ja polemiikkia. Minnalla ja Jussilla on tänään erityinen syy pieneen juhlaan, on ensikohtaamisen vuosipäivä. Sen kunniaksi menimme koko perhe illalliselle vähän tavallista parempaan paikkaan, Lilla Cafeeseen. Se sijaitsee Columbia Waterfront Districtin puolella, viiden minuutin kävelymatkan päässä kotoamme. Ravintola on toiminut vasta vuoden päivät ja on kovin kehuttu. Ilma oli kuitenkin niin karu, satoi ja tuuli todella kovaa, että kaupunkilaiset pysyivät kotosalla ja me olimme lähes ainoat asiakkaat. Kokki, joka on myös paikan omistaja, on aivan mahtava tyyppi. Kerroin illallistamisen syyn ja hän palvel

Tapaninpäivän erikoinen englanninkielinen nimi todennäköisesti tulee lahjasta, jonka varakkaat ihmiset antoivat laatikossa, puisessa tai metallisessa, palvelusväelleen ja muille tarvitseville joulun aikaan. Henry Streetin tapani alkoi brunssilla, jossa joulusta jääneitä kaloja höystettiin munakkaalla ja paistetuilla perunoilla. Ravittuina lähdimme kaikki neljä päiväkävelylle Brooklynin Park Slopeen. Pikku asiakin oli hoidettavana: Rasmus onnistui aattona lukitsemaan lahjaksi saamansa kännykän (edellinen luuri irtisanoutui käytöstä täysin). Siihen on saatava puk-koodi, joka saattaa puhelimen taas toimintakuntoon. Jussi, joka on perheemme kaikkien liittymien haltija, ei voi hoitaa asiaa puhelimitse, koska operaattori T-Mobilella ei ole miehen sosiaaliturvanumeroa. Nythän Jussi on saanut viranomaisilta numeron, mutta sen voi ilmoittaa T-Mobilelle vain menemällä henkilökohtaisesti yhtiön toimipisteeseen. Park Slopessa sijaitsee lähin isompi operaattorin myymälä, siellä toivottavasti saad

Joulupäivän aamu meni Nyc Oravalla ja poikasella laiskotellessa. Emilia sen sijaan kävi ihailemassa Manhattania Brooklyn Heightsissa ja perheen isä pisti vielä paremmaksi, hän kirmasi lenkille ja juoksi ensimmäistä kertaa Brooklynin siltaa pitkin Manhattanille ja takaisin (eikö joulun pitäisi olla rauhoittumisen aikaa?). Jouluruoat katettiin pöytään suomalaiseen tapaan vielä joulupäivänä ja Ronjakin saapui kanssamme syömään. Aaton koskemattomat Red Velvet Caket odottivat jääkaapissa, joten päätimme jättää niille tilaa. Onnistuimme, mutta niitä Melissan mini cupcakeja ei tietenkään kukaan jaksanut tänäänkään. Christmas Day on Yhdysvalloissa virallinen vapaapäivä ja valtaosa kaupoista ja monet ravintolatkin ovat kiinni. Viihdemaailma sen sijaan ei pysähdy koskaan, musikaalit, teatterit ja elokuvat pyörivät tänäänkin. Niiden lumoon mekin uppouduimme. Emilia ja Ronja saivat Santalta liput illan Chicago-musikaaliin. Tai paremminkin lupauksen musikaalista, koska pääsyliput haihtuivat j

Vietämme New Yorkissa joulua kuten suomalaiset, aattoiltana 24.12. syödään ja jaetaan lahjat. Amerikkalaisista perheistä osa nauttii joulupäivällisen aattona ja osa perinteisemmin joulupäivänä. Lahjat täällä saadaan joulupäivän aamuna, ne odottavat kuusen alla. Myös joulusukkiin laitetaan pieniä lahjoja, kuten karkkia. Ja Santahan tulee sisään savupiipusta. Nyc Oravan aatto ei alkanut ruoan laitolla kuten Suomessa, vaan kauppareissulla. Minna, Jussi, Rasmus ja Emilia tekivät reippaan aamupäiväkävelyn ja hakivat Court Streetin ja Smith Streetin pikkupuodeista joulupöydän antimia. Shelskysta tilaamamme kalat, Cobblestone Foodsista bataattisoselaatikko, K&Y Fruit & Veggiesta vihannekset, Monteleone Bakerysta Red Velvet Caket jälkiruoaksi, Sweet Melissasta mini cupcaket ekstra-herkuiksi (täysin älytöntä, kukaan ei taatusti jaksa syödä niitä), Gourmet Freshista ja Metista peruseineet ja viinikaupasta ruokajuomat. Kotiin palattuamme lapsoset koristelivat pipareita. En edes harkinnu

Perjantaina Rasmuksella oli vuoden viimeinen koulupäivä. Hän vei luokkansa opettajille Rachelille ja Candicelle sekä avustajalle, Marialle suomalaista namia (muille suklaata ja Rachelille tietysti rakastettua lakritsaa), pisteet kotiin! Olin jo aiemmin antanut Rachelille lainaksi Rasmuksen Helsingin koulun luokkakuvan (se ennätettiin ottaa juuri ennen New Yorkiin muuttoa) ja tänään hän heijasti sen suurennettuna luokan seinälle pojan nykyisten luokkatovereiden ihmeteltäväksi. Ja kyllä kuva vähän nauratti, suomalaiset ovat niin vaaleita. Eniten oppilaat kuitenkin kyselivät niistä kuvan lapsista, joilla näytti olevan muut kuin aivan pohjoismaiset sukujuuret. Jussi on peräti kolme päivää vapaalla ja Emilia valtameren tällä puolen loppiaiseen saakka - perheellämme on nyt joululoma. Vaikka uusi kotimaamme onkin siirtolaisten rakentama ja monien, monien kulttuurien keskittymä, 95 prosenttia amerikkalaisista viettää joulua jollakin tapaa ja ei-kristityistäkin peräti 80 prosenttia - todell

Hetken päästä alkaa joulurauha, mutta vielä tänään houkutteli hektinen Fifth Avenue Nyc Oravan. Halusin katsella ja kuvata sen jouluikkunoita, valoissa ja väreissä hohtava katu on tähän vuodenaikaan niin erilainen kuin kesällä. Fifth Avenuen merkittävin liikealue ulottuu Lord & Taylorin tavaratalosta Applen lippulaivamyymälään, 38th Streetilta 59th Streetille. Tällä välillä pääsee tehokkaasti eroon taaloistaan, mutta Nyc Orava, kuten moni muukin, tyytyy näyttäviin ikkunaostoksiin. Menin F-metrolla pysäkille Bryant Park ja käännyin heti 42nd Streetilta oikealle Fifth Avenuelle, Lord & Taylorille päin. Vaikkei tavaratalosta etelään enää juhlavia jouluikkunoita olekaan, jatkoin kuitenkin matkaa. Parin korttelin päässä on mukiinmeneviä kahviloita ja lounaspaikkoja, kuten monille matkailijoille tutut Pret A Manger ja Au Bon Pai. Niistä nälkäinen kulkija saa tuoretta einettä asialliseen hintaan, niin kuin nyt Nyc Oravakin. Fifth Avenuella on muutoin aika vaikea löytää ruokapaikkaa,