Christmas Eve

Vietämme New Yorkissa joulua kuten suomalaiset, aattoiltana 24.12. syödään ja jaetaan lahjat. Amerikkalaisista perheistä osa nauttii joulupäivällisen aattona ja osa perinteisemmin joulupäivänä. Lahjat täällä saadaan joulupäivän aamuna, ne odottavat kuusen alla. Myös joulusukkiin laitetaan pieniä lahjoja, kuten karkkia. Ja Santahan tulee sisään savupiipusta.

Nyc Oravan aatto ei alkanut ruoan laitolla kuten Suomessa, vaan kauppareissulla. Minna, Jussi, Rasmus ja Emilia tekivät reippaan aamupäiväkävelyn ja hakivat Court Streetin ja Smith Streetin pikkupuodeista joulupöydän antimia. Shelskysta tilaamamme kalat, Cobblestone Foodsista bataattisoselaatikko, K&Y Fruit & Veggiesta vihannekset, Monteleone Bakerysta Red Velvet Caket jälkiruoaksi, Sweet Melissasta mini cupcaket ekstra-herkuiksi (täysin älytöntä, kukaan ei taatusti jaksa syödä niitä), Gourmet Freshista ja Metista peruseineet ja viinikaupasta ruokajuomat. Kotiin palattuamme lapsoset koristelivat pipareita. En edes harkinnut (no, ehkä kolme sekuntia) piparkakkutaikinan tekemistä täällä, vaan Emilia kuskasi kaupan pipareita sekä sokerikuorrutetuubin Suomesta. Perheen isä keitti lounaaksi perinteisen riisipuuron; toisin kuin Helsingissä, Brooklynissa se piti tehdä italialaisella risottoriisillä, mutta puurosta tulikin tosi maukasta.

Pipareita

Iltapäivällä saimme jouluvieraan, serkkutyttö Ronjan, joka on nyt viikon verran majaillut Manhattanilla. Joulukuusi, kynttilöitä, joulukukkia, muutama koristetonttu, glögiä - kyllä Henry Streetilla on ihan jouluista.

Meidän julkisivukoristelumme on melko vaatimaton. Kranssit ikkunoissa ovat oikeasti nätit (kuvassa näyttävät nuukahtaneilta), Nyc Oravan jouluinen ruukkuasettelu on ehkä vähän keskeneräisen oloinen

Ruokailutilan ikkunaan laitoimme amerikkalaisittain värikkäät jouluvalot. Ikkuna on somistettu myös postin kiikuttamilla joulukorteilla (Rasmus jännitti joka päivä postilokeron avaamista, tänne posti on erityisen odotettua)

Joulutähti ja Julia-suklaakonvehteja, ihan kuin Suomessa. Tarjoiluastioita Amerikan kodissamme ei oikein ole, joten Emilia muotoili foliosta pipareille lautasen

Joulukuusikin sai valot

Pöytään katettiin Shelskyn kalat, Jussin graavaama lohi, bataattisoselaatikko, keitettyjä papuja ja ruusukaalia sekä oman kodin keittiössä valmistetut rosolli kermavaahtoineen, appelsiini-granaattiomenansiemensalaatti ja lämmin sahrami-omena-sipulilisuke. Ruoat maistuivat ja kuten arvata saattaa, kukaan ei kyennyt edes ajattelemaan jälkiruokaa. Sellaiset ähkyt vedimme, että jokaisen oli mentävä ruokailun jälkeen pötköttämään.

Joten kuten pääsimme pystyyn ja iloitsemaan Santa Clausin tuomisista. Nyc Orava on ollut kiltti ja hänen toiveensa toteutui, kuusen alla olevassa kaikkein suurimmassa paketissa oli Dooney & Bourken laukku.

Nyc Orava on haaveillut joulusta New Yorkissa. Se toteutui. Haaveissani se on ollut kuin romanttinen elokuva: kaunis, luminen New Yorkin talvi, ylellinen kattohuoneisto manhattanilaisessa hotellissa sekä pieniä ja isoja lahjarasioita, jotka on suljettu eleganteilla satiininauhoilla ja joiden sisältä, silkkipapereiden kahinasta paljastuu mitä ihanimpia lahjoja. Ennen jouluaaton täyttymystä olen tietenkin unelmissani kipittänyt hienosta putiikista toiseen yhdessä rakkaani kanssa ja jouluostosten lomassa nauttinut apetta hienoissa ravintoloissa, ehkä muutaman coctailin kera.

Haaveiden jouluun kuuluisi myös prinssipuoliso, sillä kotirouvan ja YK-virkamiehen yhdistelmällä edellä kuvattua joulua ei voi kustantaa. Oikea joulu New Yorkissa oli erilainen - ja aivan yhtä ihana. Jouluostoksia ei tehty kalliissa boutiqueissa eikä ostoksilla siemailtu coctaileja, vaan teetä. Lumipeitettäkään ei satanut, mutta sää oli muuten kaunis, aurinkoinen ja sopivan kirpeä. Manhattanilainen hienostohotelli vaihtui brooklynilaiseksi katutason asunnoksi ja satiininauhoin solmitut lahjalaatikot ihan tavallisiksi joululahjapaketeiksi. Mutta seura oli parasta, ruoka hyvää, lahjat mieluisia, sydän lämmin ja New York on aina New York!

Jose Felicianon 40 vuotta vanha jouluhitti Feliz Navidad soi New Yorkissa kaikkialla, ja kaupungin omana poikana häntä voikin pitää, koska Feliciano muutti tänne 5-vuotiaana. Ja biisihän on ihan mahtava!