Perheen isä heräsi lauantaina yhdeksäksi vastapäiseen tuttuun parturiin. Parturi on täältä Carroll Gardensin seudulta kotoisin ja sukujuuriltaan italialainen. Hän mielellään kertoo alueen historiasta ja tänään päästiin jännittävään aiheeseen, mafiaan. Rouva on sitä mieltä, ettei se ole vieläkään täältä tyystin kadonnut. Tämänhän Jussi oli kuullut jo Zimmermaneiltakin eli totta lienee. Ennen italialaisten muuttoaaltoa irlantilaiset olivat asuttaneet ja hallinneet Red Hookia ja Carroll Gardensia. Italialaissiirtolaiset asettuivat kuitenkin vahvasti alueelle ja pian täällä oli mafiakin, se kontrolloi aikoinaan Red Hookin satamaa ja kaiketi vähän koko naapurustoa. Irlantilaisten valta mureni ja, aivan kuin peräeroa tehdäkseen, irlantilaiset siirtyivät lain tälle puolen, heistä tuli poliiseja ja palomiehiä. Italialaismafian kanssa asukkaat olivat sinut, kunnes se sekaantui huumekauppaan. Siitä ei pitänyt kukaan ja se aiheutti rikollisjärjestön sisälläkin ristiriitoja. Kummisetä-elokuvat ovat kuulemma hyvin realistisia ja amerikanitalialaiset patriarkat kuvattu aivan nappiin. Parturi naureskeli, että hänen isänsä oli aivan kuin Marlon Brandon näyttelemä Don (Vito) Corleone - ei kuitenkaan mafioso. Alueen mafiaromantiikkaa ruokkii lama-ajan suurimman gangsteripomon, Al Caponen perintö - hän on syntynyt täällä Luoteis-Brooklynissa ja vihitty Court Streetin katolisessa kirkossa.
Manhattanin kutsua ei voi vastustaa, tänään menimme Union Squarelle. F-junalla 14th Streetin asemalle ja pari korttelia kävelyä. Union Square on värikäs, vuonna 1831 valmistunut aukio, jota hallitsee Yhdysvaltain ensimmäisen presidentin George Washingtonin ratsastajapatsas. Aukio on ollut poliittisten kokoontumisten paikka ja erityisesti suuren laman aikaan 1930-luvulla siellä osoitettiin usein mieltä. Hipit löysivät Union Squaren taas 1960-luvulla ja alue sai uutta nostetta, kun Andy Warholin kuulu Factory-studio muutti sinne. Tämän vuoden maaliskuussa Union Squarelle on pystytetty Warholin muistomerkki. Se on hauskan näköinen, krominen näköispatsas. Warhol taiteili tuotemerkeillä ja patsaan hopeanväriset, periamerikkalaiset vaatteet ovatkin tärkeä osa teosta. Patsaalla on yllään Leviksen 501 farkut ja Brooks Brothersin (Warhol osti vaatteensa tuolta Yhdysvaltain vanhimmalta ja arvostetulta miestenvaatevalmistajalta) pikkutakki, kädessään Bloomingdalesin ruskea paperikassi.
 |
| The Andy Monument |
Union Square on edelleen paikka, jossa saattaa törmätä mielenilmauksiin. Vaikka aukio sijaitsee vauraalla alueella, siellä kohtaavat erilaiset ideologiat, erilaiset ihmiset. Puistonpenkeillä istuskelee niin punkkareita kuin siististi pukeutunutta keskiluokkaa. Nuorison joukossa liikkuu hyvin toimeentuleva aikuisväki, joka kantaa kassikaupalla luomuruokaa viereisestä, melkein keskiyöhön auki olevasta Whole Foodsista. Viikonloppuisin Union Squaren pohjoispäässä aukeaa paikallisten rakastama Greenmarket-tori, jossa lähialueiden viljelijät myyvät tuotteitaan. Nyt aukiota hallitsevat myös isot joulumarkkinat. Kiersimme osan markkinakojuista pikaisesti, kansaa oli niin paljon liikenteessä, ettei myytäviä tuotteita oikein kunnolla nähnytkään.
 |
| Aurinko lämmitti ihanasti kurren nenänpäätä |
Union Squarella seisoo yksi Nyc Oravan suosikkipaikoista, Barnes & Noblen nelikerroksinen kirjakauppa, sinne siis. Sen kolmannesta kerroksesta löytyy kahvila, josta on mukava näköala alas aukiolle. Ihmettelimme, kun ihmiset kantoivat sylikaupalla luettavaa kahvilaan ja jämähtivät ties miten pitkäksi aikaa tuolille kahvikupposen kanssa. Ostavatko kaikki asiakkaat näin paljon romaaneja ja aikakauslehtiä? No eivät osta, vaan ottavat niitä hyllystä ja menevät kahvilaan lukemaan. Ihan sallitusti, keneltäkään lupaa kysymättä, aivan kuin kirjastossa. Niin mekin sitten teimme, pokkana vaan lehtihyllyiltä isälle autolehteä ja pojalle skeittilehteä. Ja lopuksi ne palautetaan sinne, mistä otettiinkin. Nehän ovat myytäviä tuotteita - mitä, jos joku kaataa vaikka kaakaot kirjan päälle? Tai kirjan sivut kääntyvät hiirenkorville? Emme ymmärrä, mutta kieltämättä aika kivaa.
 |
| Barnes & Noble |
Kotimatkalla nappasimme Greenmarket-torilta vielä tuoreet kalafileet mukaan päivällisen raaka-aineeksi. Ostimme myös isot kuivakukkasin ja marjoin koristellut havuseppeleet ikkunoihimme. Joka talossa on sellaiset joulun aikaan ja nyt joulu saa saapua suomalaiseenkin kotiin. Metron lähellä, 14th Streetilla huomasimme houkuttelevan näköisen gourmet-marketin Garden of Edenin, emme tarvinneet mitään, mutta pakko oli mennä sisään. Olihan herkkukauppa, ja kyllä sieltä leivosten kanssa ulos tultiin. Jos New Yorkin kävijä on lähistöllä, suosittelen poikkeamista, vaikkei mitään tekisi mielikään - niin ihana.
 |
| Union Squaren Greenmarket-tori. Jussilla on kädessään havuseppeleet kadun puoleisia ikkunoitamme koristamaan. Mies katselee Decker Buildingin suuntaan, jossa Andy Warholin Factory-studio sijaitsi |
Illalla lähdimme uudelleen Manhattanille, nyt Times Squarelle ja Toys R Us -liikkeen lippulaivamyymälään, jota maailman suurimmaksi lelukaupaksi mainostetaan. Nyc Orava on käynyt siellä kerran aiemmin (pari vuotta sitten) ja jo silloin se oli pettymys. Aivan kuten tällä toisellakin kerralla. Valikoimat ovat kaiketi suuret ja hinnat edulliset (joulutarjoukset saattavat olla aivan tolkuttomia, esimerkiksi barbi-auto, jonka kyydissä ovat Barbie ja Ken maksaa 15 taalaa), mutta ryysis on hillitön ja lelut ovat sikin sokin. Kauppa on hallimainen ja tuotteet esillä kuin jossakin laatikkokaupassa. Maailmanpyörä sisällä houkuttelee lapsia tietenkin kyytiin ja katosta roikkuu muutama näyttävä yksityiskohta, muun muassa Teräsmies. Sellaista satumaailman taikaa, mitä odottaisi maailman suurimmassa lelukaupassa aistivan, ei kuitenkaan ole (lapset ovat ehkä eri mieltä, Rasmuskin tykkää kaupan valtavasta lego-osastosta). Fifth Avenuen perinteinen lelukauppa Fao Schwarz on pienempi, mutta Nyc Oravan mielestä ihastuttavampi.
Kommentit
Lähetä kommentti