Lexington ympäristöineen on historiallisesti hyvin merkittävä paikka, sieltä alkoi vuonna 1775 Yhdysvaltojen itsenäistymistaistelu. Siihen aikaan britit hallitsivat 13 itärannikon osavaltiota (Yhdysvaltojen kartta ei näyttänyt suinkaan samalta kuin nykyään), eikä siitä oikein pidetty. Osavaltioiden asukkaat kokivat Iso-Britannian siirtomaaherruuden epäoikeudenmukaisena, heidän tuli muun muassa maksaa veroja ja tulleja emämaalle. Lexingtonissa ryhdyttiinkin kapinaan ja nuoret miehet tarttuivat aseisiin - "minuutissa valmis taistoon", siitä nimi minuteman. Taistelu jatkui läheisessä Concorden kaupungissa, jonka siltaa brittijoukot eivät pystyneet ylittämään ja joutuivat perääntymään. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4.7.1776. Itsenäisyysjulistus johti vuosien sotatoimiin Iso-Britannian kanssa, vasta vuonna 1783 Yhdysvallat tunnustettiin ja viimeisetkin vanhan emämaan joukot poistuivat maasta.
 |
| Minuteman |
 |
| Revolutionary Monument, itsenäisyystaistelun muistomerkki on maan vanhin sotamuistomerkki (pystytetty 1799). Muistomerkin vasemmalla puolella on kirkko, ja kun liberaalilla itärannikolla ollaan, kuvanottohetkellä sen ulkoseinällä liehui sateenkaarilippu - kaikkien ympärillä olevien tähtilippujen joukossa. Kun homomessu oli päättynyt, salkoon nostettiin taas Yhdysvaltain lippu |
Sunnuntai oli kaunis ja aurinkoinen kuin eilinen, mutta lämpötila oli tipahtanut talvisiin lukemiin. Aamupäivällä isäntäperhe vei meidät ajelulle Lexingtonin ja naapurikaupunki Concorden historiallisiin maisemiin. Matkan varrella on monta vanhaa, jopa 1600-luvulta peräisin olevaa rakennusta. Osa niinkin vanhoista taloista on edelleen asuinkäytössä. Vastaan tuli myös "Orchard House", kirjailija Louisa M. Alcottin koti, jossa hän vuonna 1868 kirjoitti "Pikku Naisia" -romaanin ja jonne sijoitti kirjan tapahtumat. Valitettavasti museo oli tänään suljettu, mutta Nyc Orava kävi kurkkaamassa pihaa ja kirjaamassa siellä seisovaan vieraskirjaan suomalaiset terveiset. Concorde on vielä Lexingtoniakin pienempi kaupunki ja mahdottoman sievä. Greyhound kuitenkin odotti meitä Bostonissa, emmekä ehtineet edes päiväkahville Concorden pian 300-vuotiaaseen kievariin.
 |
| Harmi, ettei tänne päässyt |
 |
| Siellä on "Pikku Naisia" kirjoitettu |
 |
| Concorden sillan luona päivystää minuuttimies. Täällä käy joka päivä bussilasteittain koululaisia ja historiasta kiinnostuneita turisteja |
 |
| Näin sievää on Concordessa |
Juuri ja juuri ennätimme haukata kevyen päivällisen Bostonin asemalla ennen linja-auton lähtöä. Massachusettsin osavaltio jää taaksemme ja palaamme takaisin kotiin New Yorkin osavaltioon, New Yorkin kaupunkiin. Kiitämme vieraanvaraisuudesta serkkuani ja hänen perhettään ja toivomme pikaista jälleennäkemistä. Matka meni taas joutuisasti, kaikilla oli tekemistä: Nyc Orava bloggasi kannettavalla tietokoneella, poikanen pelasi jotakin älyvapaata peliä iPadilla ja Jussi seurusteli Vietnamissa syntyneen ja vaikka missä maailman kolkissa asuneen vierustoverinsa kanssa. Parikymppinen nuorukainen opiskelee yhdessä maailman arvostetuimmista yliopistoista, Princetonissa, joka selittänee ainakin osittain uskomatonta yleissivistystään. Hän avasi keskustelun kysymällä, onko Jussin lukema kirja suomen kieltä. Sitten jo juteltiinkin Ahvenanmaasta, Neuvostoliitolle luovutetuista alueista, kuten Petsamosta ja perussuomalaisten vaalivoitosta - näistä kaikista kaveri jo tiesi. Meinasi viestinnän asiantuntija joutua altavastaajaksi Suomen historiassa.
Kommentit
Lähetä kommentti