Union Square Cafe

Sunnuntaina Nyc Orava nautti yhden parhaimmista aterioistaan New Yorkissa. Pistimme ranttaliksi ja illallistimme Manhattanin Union Squaren kupeessa, Union Square Cafessa. Hienoa, mutta rentoa, kallista, muttei tyrmäävän, hyvää, ellei erinomaista. Ravintola on ollut hyvin suosittu perustamisestaan, vuodesta 1985 alkaen ja kriitikoidenkin armoittama.

Minna, tuhma tyttö, tilasi tonnikalapihvin. Taitaa olla kolmas kahdeksan kuukauden sisällä, en ole siis pystynyt uhanalaista herkkua vastustamaan - huono omatunto

Rio de Janeirossa Jussi, työ ja krapula - sekin trio on nyt koettu (viimeksi ehkä kesätöissä Lappeenrannassa viime vuosituhannella). Mies pääsi parahiksi kirjoittamaan DESA:n (Department of Economic and Social Affairs, YK:n osasto, joka järjestää Rio+20-kokoksen) pomon, Mr Shan sanomiset niinkin eksoottisen maan kuin Turkmenistanin presidentille herrojen kahden välisiin neuvotteluihin. Vielä ei ole uutisoitu Riossa puhjenneesta kansainvälisestä selkkauksesta, joten eivätköhän Jussilla pysyneet pikku promilleissakin kynä ja sana kurissa.

Työpäivän päätteeksi viestinnän asiantuntija oli Euroopan ympäristöviraston järjestämässä leffaensi-illassa. Rio on saanut Jussin pään pyörälle ja ennen niin kunnollinen ihminen luisuu kuin huomaamatta huonoille teille: hän nautti ensi-illassa krapulan vaivaamaan oloonsa loiventavia, caipirinhaa tietenkin.

Ps. New York Timesissa on tänään sivun artikkeli Carroll Gardensista ja erityisesti eloisasta Smith Streetista - kyllä meillä on mukavat oltavat, niin kotiseutuamme kehutaan. Jutussa haastatellaan maineikkaan sisustusjulkaisun Elle Decorin päätoimittajaa, joka halusi muuttaa Manhattanin East Villagesta juuri tänne ja rakastaa paikkaa vielä yhdentoista vuoden jälkeenkin.