Sunnuntaina viimeisetkin lämmöt karkasivat San Franciscosta, mutta eipä tänne rantalomalle tultukaan - Los Angelesissa sitten löhötään auringossa.
|
Hotellimme nurkalla pistää silmään tällainen katu |
Päivän ensimmäisenä kohteena oli San Franciscon City Hall. Tässä kaupungintalossa onkin sattunut ja tapahtunut: tammikuussa 1954 rakennuksessa vihittiin Amerikan lemmikit Marilyn Monroe ja New York Yankeesin tähtipelaaja Joe DiMaggio ja vuonna 1978 entinen kaupunginvaltuutettu Dan White murhasi siellä kuuluisan homoaktivistin, kaupunginvaltuutettu Harvey Milkin sekä kaupungin silloisen pormestarin George Mosconen.
|
City Hall |
|
Korealaistaiteilija Choi Jeong Hwan mainio, tilapäisesti esillä oleva kankainen taideteos Breathing Flower kerjää huomiota |
City Hallilta kävelimme korkealle Alamo Squarelle ihastelemaan aukiota koristavia viktoriaanisia taloja ja sieltä aukeavaa huikeaa maisemaa yli kaupungin, San Franciscolle tyypillinen sumu tosin peitti aika lailla näkymiä. Matkalla poikkesimme delissä ja kohtasimme kuin maansa menettäneen myyjän - melkein näin italialaissiirtolaiselle olikin hetki sitten käynyt, Italia nimittäin hävisi jalkapallon EM-finaalin Espanjalle murskaluvuin 4-0. Hetken päästä kassakoneen taakse saapui iloinen myyjä, hän oli syntyjään espanjalainen ja kuiskasi meille, että kaveriaan kismittää ottelutuloksen lisäksi häviö vedonlyönnissä, miehet olivat veikanneet voittajaa satasesta. Small talk osataan palvelualalla myös San Franciscossa, amerikkalaisten puheliaisuuteen on tottunut niin, että Suomessa - jos jostakin ihmeen syystä sinne joskus vielä joudun - kaupan myyjät ja tarjoilivat vaikuttavat varmaankin mykiltä.
Iltapäivällä de Young Museumiin Golden Gate Parkiin. Siellä on elokuun puolenväliin saakka ranskalaisen muotisuunnittelija Jean Paul Gaultierin näyttely. Jo matka museoon oli kaunis. Golden Gate Park on yksi maailman suurimmista kaupunkipuistoista, viidenneksen Central Parkia isompi, ja siellä käyskenteli kuin metsässä. Näyttely oli huikea, uskomattoman taidokkaasti järjestetty. Puvut taideteoksia, ja mitkä mallinuket: osa melkein eli, ne iskivät silmää, hymyilivät ja keskustelivatkin kuin suoraan katsojalle. Rasmus harmiksemme päätti, että muoti ei kiinnosta ja jäi museon aulaan pelaamaan iPadilla, mutta isompi poika häikäistyi hienosta elämyksestä.
|
Gaultierin hääpuku - tässä se olisi, jos vielä naimisiin menisin (ja olisin 25-vuotias) |
Illalliseksi saavuimme hotellin lähelle Downtowniin, Union Squarelle (kuulostaa ihan Manhattanilta). Tavallista fiinimpi intialainen ravintola Amber on ensiluokkainen kaikin puolin, lasku jäi kuitenkin kohtuulliseksi.
Iltamyöhällä Castron naapuriin, Mission Districtiin, josta löytyy San Franciscon vanhin rakennus, Mission Dolores, espanjalaisten vuonna 1776 rakentama lähetysasema. Niin pimeää oli, että hädin tuskin näimme sen, mutta tulipa bongattua yksi leffanähtävyys: Mission Dolores ja sen hautausmaa ovat tuttuja yhdestä maailman parhaasta elokuvasta, Alfred Hitchcockin Vertigosta.
Kommentit
Lähetä kommentti