Upper Midtown

Manhattanin Midtown ulottuu karkeasti itä-länsisuunnassa East Riverista Hudson Riveriin ja etelä-pohjoissuunnassa Union Squarelta Central Parkin alkuun. Suuren alueen voi jakaa Lower Midtowniin ja Upper Midtowniin, jotka ovat pilkkoutuneet moniin pienempiin kaupunginosiin. Alemman keskikaupungin Nyc Orava on osapuilleen tutkinut ja blogiin kirjannut, mutta ylempänä olen käynyt lähinnä Theater Districtilla, Fifth Avenuella ja Madison Avenuella sekä tietenkin Rockefeller Centerissa ja Museum of Modern Artissa.

Tänään askeleeni veivät turistin töppöstä laajemmalle ja kävelin Upper Midtownia, 46th Streetilta 59th Streetille, ristiin rastiin aivan reuna-alueita lukuunottamatta (niistä itäpuolella, YK:n alueella olen jo käynyt aikaa sitten ja länsipuolen Hell's Kitchen odottaa toista päivää). Löysin niin nykyaikaisia pilvenpiirtäjiä kuin kauniita, vanhoja rakennuksia. Hotelleja, kirkkoja ja erilaisia esiintymisareenoita ja konserttisaleja Radio City Music Hallista Carnegie Halliin on joka sormelle. Toimistotiloja on niin paljon, että Theater Districtia lukuun ottamatta Upper Midtownin kortteleissa on vilkkainta päiväsaikaan; Midtownissa ei istuskella boheemeissa kuppiloissa yömyöhään kuten Downtownissa. Nyt on myös Broadway kävelty yläkaupungin alkuun saakka, tavoitteenanihan on vetäistä tuo koko Manhattanin läpi kulkeva katu alusta loppuun - saa nähdä ennätänkö, tuskin.

Kuhinaa Upper Midtownissa. Kuvassa näkyy kaunis, vuonna 1929 valmistunut Helmsley Building - ja näkyisi vielä paremmin, mikäli sen taakse ei olisi 34 vuotta myöhemmin rakennettu rumaa Pan Am Buildingia eli nykyistä MetLife Buildingia (joka synkentää myös lähellä sijaitsevan, upean Grand Central Terminalin siluettia)

Alkujaan New York Central Railroad Companyn pääkonttoriksi tehdyn Helmsley Buildingin suunnitteli Grand Central Terminalin piirtänyt arkkitehtikaksikko Warren & Wetmore. Rakennus nimettiin myöhemmin sen ostaneen Helmsleyn pariskunnan mukaan. Otsikoihin rakennus pääsi vuonna 1931, kun siellä surmattiin New Yorkin mafiapomo, capo di tutti capi, S. Maranzano

47th Street, 5th ja 6th Avenueiden välissä, on maan timantti- ja jalokivikaupan keskus. Täällä käydään pääosin tukkukauppaa, mutta yksityisasiakkaitakin palvellaan 

Diamond Way sai alkunsa, kun Antwerpenin ja Amsterdamin juutalaiset timanttikauppiaat ja -hiojat joutuivat pakenemaan natseja Yhdysvaltoihin. Edelleen moni alueen jalokivikaupan osaajista on juutalainen

Vaikka Diamond Wayn liikkeisiin voi tavallinenkin tallaaja astua sisään, useimpien taalat riittävät vain ikkunoissa välkehtivien kivien haaveiluun ja varsinaiset ostokset tehdään sitten poistomyynneistä kadulla

Kuuluisa hotelli The Waldorf Astoria sijaitsee Park Avenuella, Upper Midtownissa

Modernien pilvenpiirtäjien keskelle mahtuu myös vanhaa: St. Bartholomew's Church ja sen takana kohoava General Electric Building

P.J. Clarke's on perustettu vuonna 1884 ja on kaupungin tunnetuimpia ravintoloita ja baareja. Uskollisia asiakkaita ovat olleet muun muassa Jacqueline Kennedy Onassis ja Frank Sinatra

Central Synagogue on kaupungin vanhin jatkuvassa käytössä oleva synagoga, se on valmistunut 140 vuotta sitten

Viisi palaa Berliinin muuria 53rd Streetilla, Madisonin ja Fifth Avenuen välissä

Monien pilvenpiirtäjien auloissa on yleisölle avoinna olevaa taidetta. Nyc Orava löysi yhden suosikkikuvanveistäjänsä, John Chamberlainin (joka teki töitään muun muassa autojen osista) teoksia Upper Midtownilta

Citigroup Center, 35-vuotias pilvenpiirtäjä, oli valmistuessaan ainutlaatuinen, sillä se on rakennettu valtavien tukipilareiden varaan. Kaupungin seitsemänneksi korkein valmis (uutta WTC:ta vielä tehdään) rakennus erottuu lukemattomien pilvenpiirtäjien joukossa niin alhaalta kuin ylhäältäkin katsottuna: sillä on jalat ja sen katto on vino

Taidetta kansalle - Jim Dinen veistokset

Fifth Avenuella, kaiken kaupallisuuden keskellä, on St. Patrick's Cathedral, Yhdysvaltain toiseksi suurin katolinen katedraali. Sitä pidetään kaupungin hienoimpana uusgoottilaisena rakennuksena

St. Patrick's Cathedral on valmistunut vuonna 1878

Fifth Avenuen kaupat ovat kauniita myös kesällä, näyttäviä ilman joulukoristelujakin

Alwyn Court Apartments pistää silmään, sen seinät ovat yhtä reliefia

Koristeellinen New York City Center, tanssitaiteen keskus rakennettiin 90 vuotta sitten vapaamuurareiden temppeliksi

Fifth Avenuen The Plaza Hotel, luksusta vuodesta 1907

The Metropolitan Club on vuonna 1891 perustettu yksityinen kerho, jonka jäseninä on ja on ollut joukko merkittäviä newyorkilaisia ja ensimmäisenä puheenjohtajana yksi kaupungin tärkeimmistä liikemiehistä, J.P. Morgan

Brasilian Riossa viestinnän asiantuntija valmistautui ensimmäiseen varsinaiseen työpäiväänsä, joka alkoi yhdeksältä. Kokouspaikalle Riocentroon Jussi matkaa aamuisin tilausbussilla, samalla kyydillä tullaan iltaisin takaisin hotellille. Rio+20 on kansoittanut kaupungin yöpymispaikat, osallistuuhan miitinkiin peräti 50 000 ihmistä, ja kymmenet tilausajot kuljettavat porukkaa Riocentron ja hotelleiden välillä ruuhkauttaen liikennettä entisestään. Myönteistä kaupungille on tietenkin kokouksen työllistävä vaikutus. 

Suomen pojan työhuone Rion kokouskeskuksessa on komeasti samalla käytävällä kuin YK:n pääsihteerin Ban ki-Moonin (hivenen suurempi) huone ja Jussin kulkukortilla pääsee minne vain (ehkei sentään Moonin buduaariin kuitenkaan). Nyc Oravan mielestä Jussi voisi noilla "ansioilla" hakea (ihme, ettei tarjota - haloo kaikki headhunterit!) jotakin superjohtajapaikkaa New Yorkista. Sellaista jossa vaadittaisiin, että henkilöllä tulee olla kotirouva tai -herra puolisona, jonka ei kuitenkaan tarvitsisi edustaa tai valmistella tylsiä kokkareita, vaan jonka "puolisotyönkuvaan" kuuluisi vapaa hengailu Isossa Omenassa (ja ehkä kaupungista kirjoittaminen johonkin blogiin...). Ja kyllä oikein päheät samppanjajuhlatkin silloin tällöin sopisivat.

Tällä viikolla, ennen varsinaista Rio+20-kokousta, Riocentrossa järjestetään niin sanottu prepcom eli valmisteleva kokous. Kolmen päivän aikana valtiot ja järjestöt pitävät oheistapahtumia ja puheenvuoroja ja koettavat vielä vaikuttaa päätösasiakirjan lopulliseen muotoon. Viestinnän asiantuntija seurasi tänään näitä tilaisuuksia; osa oli ihan kiinnostaviakin, kuten Transparency Internationalin, kansainvälisen korruption vastaisen järjestön, paneelikeskustelu.

Iltasella kokouspaikalla vietettiin avajaisia, samban tahdissa tietenkin. Jussi ei jäänyt sen kummemmin tanssimaan tai iloittelemaan, vaan lähti tervehenkisenä miehenä hotellin kuntosalille voimailemaan (eli pienentämään Amerikan ihmemaan kuin varkain kasvattamaa keskivartaloa).

Rio+20-kokouksen avajaiset

Mainiointa avajaisissa olivat kuulemma siivoojarouvat, jotka pistivät saman tien sambaksi, kun musiikki lähti soimaan. Kuvassa näkyy myös kokousväkeä arveluttavasti savukkeiden ja virvokkeiden kera, Jussi ei tietenkään moiseen riehakkuuteen yhtynyt