Aurinkoisena sunnuntaina retkeilimme Staten Islandiin. Staten Island on New Yorkin viidestä piirikunnasta eristynein ja maaseutumaisin. Saarelle pääsee Manhattanilta meriteitse tai Brooklynista Verrazano-sillan kautta. Se on pinta-alaltaan suurempi kuin Manhattan ja The Bronx, mutta asukkaita - alle 500 000 - sillä on piirikunnista selvästi vähiten.
Hyppäsimme aamulla Carroll Gardensissa F-junaan (metrojahan sanotaan täällä juniksi) ja vaihdoimme Jay Street MetroTechin asemalla R-junaan, se kuljetti meidät Manhattanin eteläkärkeen Whitehallin asemalle, josta lähtevät reittiliikennelautat Staten Islandille. Staten Island Ferrylla matkustaminen on ilmaista, edes metrolippua ei tarvita. Maksuttomuuden takia monet matkailijat tekevät puolen tunnin (suuntaansa) lauttamatkan nähdäkseen Vapaudenpatsaan. Ensikertalaiselle reissu saattaakin olla pettymys: lautat eivät ole sightseeing-risteilyyn rakennettuja, vaan tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat tai joutuvat liikkumaan Staten Islandin ja Manhattanin väliä. Kannen näköalapaikkoja on rajoitetusti, valtaosa matkustajista istuu sisällä ja katselee ulos likaisten ikkunoiden läpi. Hyvän valokuvan saaminen Vapaudenpatsaasta on tuuripeliä, koska porukka pakkautuu pienelle kannelle ja peittää näkymiä. Kevään edetessä turistit vain lisääntyvät kaupungissa, joten Vapaudenpatsaan ihailuun maksullinen risteilylautta taitaa olla parempi vaihtoehto. Nyc Oravan onnistui tänään napata kuvia tuosta maailmankuulusta Ranskan lahjasta, muttei ollut mitään mahdollisuutta saada vaikkapa Rasmusta samoihin otoksiin.
|
Staten Island Ferryn nykyaikainen terminaali sijaitsee Battery Parkin vieressä |
|
Terminaalin terassilta on komeat näköalat niin merelle kuin Financial Districtin pilvenpiirtäjiin, rakennukset tuntuvat tulevan aivan liki |
|
Statue of Liberty seisoo Liberty Islandilla |
Lautta rantautuu Staten Islandin pohjoispuolelle. Mekin jäimme niille suunnille. Nälkä jo rupesi nakkelemaan, Nyc Oravan iPad esiin ja sen avulla erinomaiseen italialaiseen ravintolaan, Enoteca Mariaan. Staten Islandin asukkaista yli kolmasosa on amerikanitalialaisia, joten ihania ruokapaikkoja piisaa. Enoteca Mariassa työskentelee kymmenisen italialaista kokkia, kaikki naisia, jotka ovat kotoisin saapasmaan eri maakunnista. Ravintolan menu on erilainen joka päivä, vuorossa oleva kokki päättää tarjottavat sapuskat. Aina vaan meitä hymyilyttää New Yorkin italialaiset, olemme elokuvien mielikuvien muovaamia: kun Enoteca Mariaan saapui ja istahti isokokoinen herra, jota kaikki pian hänen jälkeensä tulleen italialaisseurueen jäsenet kävivät vuorollaan tervehtimässä ja suutelemassa, Minnalla ja Jussilla napsahti saman tien Kummisetä-leffa päälle. Todennäköisesti kyse oli kuitenkin kohteliaista italialaisista käytöstavoista, ei mafioson kunnioittamisesta.
|
Staten Islandissa on mäkiä, harvinaista New Yorkissa |
|
Staten Islandin kurre kupsuttaa |
Staten Island on suuri ja siellä on jonkin verran historiallista nähtävää, muun muassa Ison Omenan ainoa ulkoilmamuseo, jossa kököttää kaupungin vanhimpia taloja. Museo sijaitsee saaren toisessa päässä, joten jätimme sen seuraavaan vierailukertaan. Pysyimme pohjoisessa ja kävelimme Snug Harboriin. Alue on yli kaksi sataa vuotta sitten perustettu iäkkäiden merimiesten kodiksi. Nykyään siellä on vanhojen rakennusten lisäksi puistoja sekä erilaisia museoita ja gallerioita. Ei mitään uutta auringon alla, aika tylsä mesta. Kiintoisampi oli kävelymatka Snug Harboriin ja sieltä pois. Kiertelimme uneliailla pikkukaduilla, joissa seisoo vieri vieressä mitä hurmaavimpia puutaloja. Mutta missä kunnossa - hyvä jos puolistakaan on huolehdittu, suuri osa taloista on enemmän tai vähemmän ränsistyneitä, asuttuja kuitenkin. Mitä on tapahtunut? Välinpitämättömyyttä vai taloudellista ahdinkoa, kenties kumpaakin. Pytingit näyttävät monen nikkarointia rakastavan suomalaisen omakotitaloasujan unelmalta, täällä ne rapistuvat omistajiensa alle. Ja niin vaikuttavat rapistuvan palvelutkin, ainakin tällä puolen saarta on hyvin hiljaista, työn ja tuskan takana oli löytää deli, josta sai juotavaa.
|
Staten Islandin sunnuntaitunnelma on rauhallinen |
|
Saaren maaseutumaista tunnelmaa lisäävät huolettomasti vedetyt sähkölinjat |
|
Tämä talo näyttää kadulle päin sangen ihastuttavalta, mutta talon sivupäädyt kertovat homeista tarinaa |
|
Tästä hassusta talosta on huolehdittu |
|
Mielipide pihamaalla |
|
Nyc Oravan suosikki |
|
Yhdysvaltain lippu on varmaankin maan suosituin seinämaalausaihe |
Kuuden aikaan iltapäivällä lautalla takaisin Manhattanille. Matkustajat änkesivät tietenkin taas näköalakannelle Vapaudenpatsasta kyttäämään. Me kolme jäimme väkisin aivan taka-alalle, mutta soihtuleidin hävittyä maisemista osa väestä siirtyi onneksemme sisätiloihin ja hieno Etelä-Manhattan aukesi auringonlaskussa silmiemme eteen. On se makea, ei voi muuta pieni kurre sanoa.
|
Manhattanin eteläkärki, korkein pilvenpiirtäjä on rakenteilla oleva uusi WTC |
Kommentit
Lähetä kommentti