Kevät

New York on tehnyt kevättä, ellei melkein kesää, pari viikkoa. Aurinko paistaa, puut kukkivat, nurmi viheriöi ja pihoille sekä puistoihin istutetuista kukkasipuleista aukeaa krookuksia, liljoja ja tulppaaneja.

Krookuksia
Nämä herkät kukat kukkivat piehehkössä puussa vain pari viikkoa, lajikkeesta ei ole Nyc Oravalla tietoa
Tuppaaniaika
Magnolia on tavattoman upea
Keltanarsissi eli pääsiäislilja
Jonkun on ilo tulla kotiin
Lämmin sää on villinnyt viheriöivän luonnon lisäksi ihmisetkin. Miehet painelevat menemään sortseissa ja varvastossuissa ja naiset pikkumekoissa ja tunikoissa - hyvä, jos vesiraja peittyy. Naiset eivät kuitenkaan ole vielä valmiita luopumaan saappaistaan, joten isoin hitti on käyttää matalia nahkasaappaita paljain säärin. Joillakin ihan hyvännäköistä.

Nyc Oravan ei tehnyt ruokamyrkytyksen tähden mieli syödä eikä valmistaa ruokaa torstainakaan, joten poikaselle haettiin noutosapuskaa. Court Streetin vietnamilaisen ravintolan listalta löytyy jos jonkinlaista riisi- ja nuudeliateriaa sekä suosittuja vietnamilaisia voileipiä edullisesti. Annokset ovat hyviä ja täyttäviä, mutta ostotilanne on ravintolan parasta antia. Vaikka olen jo muutaman kerran paikassa asioinut, emme myyjättären kanssa ymmärrä edelleenkään toisiamme. Tilasin Rasmukselle vihanneksia ja nuudeleita - kuulostaa yksinkertaiselta. Vaan ei ollut, koska minulle vastattiin "nuu nuu". Siis nuu nuu. Mitä tarkoittaa nuu nuu? Kiitos vietnamiksi? Vai ei, ei? Ei hajuakaan, Telatappien imuri on nimeltään Nuu-Nuu, mutta siitä tuskin oli kyse. Toistin uudelleen tilaukseni. Nyt rouva vastasi "luu luu" (tai sitten en vain erota, sanooko hän nuu vai luu). Minä hoen nuudeleita ja rouva luu luuta. Kun kysyn häneltä viimein, mitä luu luu tarkoittaa, hän katsoo minua todella pitkään ja todella ihmetellen - juurihan olen tilannut sitä. Se selvisi, kun vieressä hihittävä Rasmus pelasti äitinsä: poika hoksasi, että luu luu tarkoitta nuudeleita, englantia kyllä, mutta sangen vietnamilaisittain lausuttuna.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen koulupäivä

Kuva
Jännittävä päivä koko perheelle, poika aloitti amerikkalaisen opintien. Matkaa tulevasta kodistamme BCS:n kouluun on reilut 100 metriä, aikaa siihen on hyvä varata puolitoista minuuttia. Tätä voi kutsua lähikouluksi! Tänään Bedford-Stuyvesantista matka kesti 40 minuuttia. Ei New York aina mitenkään erityisen siistiltä näytä. Bed-Stuylta lähdettiin sateessa ekaan koulupäivään Vararehtori otti meidät vastaan aamukahdeksan jälkeen. Koulun toimistohenkilökunnalta saimme lähemmäs kymmenen täytettävää lomaketta. Rasmuksen ja hänen vanhempiensa nimet, syntymäajat ja yhteystiedot kirjoitettiin niin moneen kertaan, että väkisinkin tuli mieleen pieni tehostaminen. Jokaisessa paperissa myös kysytään "ethnic background" ja useimmissa vielä erikseen onko "hispanic". Erikoiselta tuntuu näin tarkka luokittelu, mutta täällä se kai sitten on ihan normaalia. Rasmus kirjataan valkoiseksi ja hän kuuluu etniseltä taustaltaan koulun vähemmistöön. Koulupäivä kestää peräti seitsemä...
Lue lisää

Amerikkalainen luottokortti

Kuva
Aamu käynnistyi smoothiella ja The New York Timesin kulttuurisivuilla, jotka alkavat sivulta C1 ja päättyvät sivulle C37. Luovutin aika nopeasti. Tarkemmin katsoin, mitä elokuvia menee (liikaa) ja, ketkä pop-artistit konsertoivat (liian moni) kaupungissa. Taidemuseoiden näyttelyt ja pikainen silmäys Broadwayn esityksistä, siinä on Nyc Oravalle riittävästi. New York on kulttuuripääkaupunki aina. Päivittäisen sanomalehden lisäksi olemme saaneet muutakin postia, se on aina mukavaa, mutta täällä kaukana sukulaisista ja ystävistä sitä oikein odottaa. Tänään tuli varmasti Suomi-USA postinkannon ennätys, kuori leimattu Suomessa 2.11. ja meidän postilokerossamme 4.11. Viikko on ollut ennen tätä vakioaika. Kontista uutisia: se on lähtenyt Helsingin satamasta vasta viikko sen jälkeen, kun minä ja Rasmus olimme jo saapuneet New Yorkiin. Taas hoputettiin pientä ihmistä, tiukalla aikataululla oli laitettava kaikki valmiiksi ja sitten kontti lojuu jossain päivätolkulla. Onneksi täällä on ollut l...
Lue lisää

Kylmää ja sadetta

Kuva
Jussin toinen viikko Isossa Omenassa alkoi kylmässä ja sateessa (sitä se on Helsingissäkin). Miehellä oli koko viikonlopun ja maanantaiaamun niin viileä asunnossaan, että sormet kohmettuivat. Vuokraemäntä kertoi, ettei lämmitystä ole voitu vielä laittaa päälle, koska boileri pitää pestä. Illaksi pesu oli sitten ilmeisesti tehty, koska asunnossa tarkeni. Kodin etsintä jatkuu. Tänään maanantaina Jussi katsoi kaksi huoneistoa Park Slopessa. Ensimmäinen erinomaisella paikalla aivan Slopen keskustassa, Rassen "ykköskouluun" alle puolen kilometrin matka, mutta kämppä täysin vailla säilytystiloja, ei kaapin kaappia, lokeron lokeroa. Wc-tilassa ei tasoja edes hammasharjoille. Ei myöskään pesukonetta. Toinen huoneisto sijaitsee Park Slopen eteläosassa, vähemmän keskiluokkaisella ja siksi edullisemmalla alueella. Kalustettua ja kodinkonein varustettua asuntoa vuokraa suoraan sen haltija, mukava sudanilainen nainen. Hän on menossa synnyinmaahansa käymään, mutta ehkä tuloss...
Lue lisää