Battery Park

Torstaina Nyc Orava lähti tutkimaan Manhattanin eteläisintä kärkeä. Carroll Gardensista F:llä Jay Street MetroTechille ja sieltä R-metrolla Whitehallin asemalle. Alemmas ei metrolla ajeta, meri tulee vastaan. Täältä lähtevät lautat niin Staten Islandille kuin Governors Islandille, jälkimmäinen on avoinna yleisölle toukokuusta lähtien.

Etelä-Manhattanilta New Yorkin kaupungin tarina alkaa. Ensimmäinen eurooppalainen New Yorkissa oli italialainen tutkimusmatkailija Giovanni da Verrazzano, hän saapui seudulle laivallaan vuonna 1524. Mutta vasta kun hollantilaisen kauppalaivaston kapteeni, englantilainen Henry Hudson purjehti Hudson-joen suulle (häneltä joki sai nimensä) vuonna 1609, alkoi tapahtua. Hollantilaiset innostuivat rauhanomaisten lenape- ja wappinger-intiaanien asuttamasta, Manna-hataksi (Manhattan on siis melkein alkuperäinen nimi) kutsutusta saaresta ja halusivat sen siirtokunnakseen. New Yorkin kaupunki syntyi 1620-luvulla, tällöin eurooppalaiset asettuivat pysyvästi saarelle, hallintokeskus Fort Amsterdam perustettiin ja Manna-hata nimettiin Uudeksi Amsterdamiksi, Nieuw Amsterdam.

Siirtokunnan kuvernööri Peter Minuit osti vuonna 1626 Manhattanin intiaaneilta 60 Hollanin guildenin arvoisilla tavaroilla. Myynti oli väärinkäsitys: Minuit hankki maata, mutta intiaanit ajattelivat tavaran olevan eurooppalaisten kiitollisuudenosoitus, kun he saivat jakaa maan ja käyttää sitä. Intiaanien mielestä maata ei voinut myydä enempää kuin vettä, ilmaa tai auringonpaistettakaan. Kaiken kukkuraksi Minuit maksoi saaresta erehdyksessä Brooklynissa eläville canarsee-heimolaisille eikä Manhattania asuttaville wappingereille. Epäreilun kaupan lisäksi alkuperäisasukkaita kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti ja julmasti, eikä heitä pian Uudella Amsterdamilla juuri elänytkään.

Hollantilaisilta saari siirtyi väkivallatta vuonna 1664 Englannin omistukseen ja nimettiin New Yorkiksi, Yorkin herttuan mukaan. Yhdysvaltain itsenäistymistaistelussa kaupunki oli brittijoukkojen hallussa sodan loppuun asti. Osa newyorkilaisista oli uskollisia emämaalle ja kaupunki olikin kahtia jakautunut. Vuonna 1783, seitsemän vuotta sen jälkeen kun maa oli julistautunut itsenäiseksi, Yhdysvallat tunnustettiin ja brittijoukot vetäytyivät New Yorkista. Maan ensimmäinen presidentti George Washington astui virkaansa vuonna 1789 Etelä-Manhattanilla, Federal Hallissa.

Ison Omenan tarina on kaikkien sen asukkaiden tarina, ja nekin alkavat Ala-Manhattanilta. Sinne miljoonat ihmiset, niin siirtolaiset kuin Afrikasta tuodut orjat, ovat aikoinaan meriteitse saapuneet. Ja siellä suurin osa väestä asui ensimmäiset parisataa vuotta. Saaren pohjoisempiin osiin alettiin muuttaa vasta 1800-luvulla. Muut New Yorkin neljä piirikuntaa yhdistettiin kaupunkiin 1800-luvun lopulla.

Aivan Whitehallin aseman tuntumassa sijaitsee Battery Park, joka on New Yorkin ensimmäisiä asuttuja alueita. Se on nykyään iso puisto, josta on loistavat näkymät merelle - Statue of Libertyllekin voi vilkuttaa. Nyc Orava kyllä antaa pisteet Brooklynille: Red Hookista Vapaudenpatsasta pääsee ihailemaan vähintään yhtä läheltä ja mikä tärkeintä, edestäpäin. Battery Parkissa oli nyt matkailusesongin ulkopuolella viihtyisää. Puiston penkeille mahtui istumaan ja alueen monia muistomerkkejä ja patsaita (niitä on parisenkymmentä) sai kaikessa rauhassa kierrellä ja katsella. Krääsäkauppiaita ei ollut nimeksikään ja käveleviä "vapaudenpatsaita", joiden seurassa voi kuvauttaa itsensä, vain kaksi. Kesällä Battery Parkissa tungosta piisaa, lähteväthän sieltä lautat Vapaudenpatsaalle ja Ellis Islandille. Lauttaliput ostetaan Castle Clintonista, 200 vuotta vanhasta puolustuslinnakkeesta, joka on toiminut 1800-luvulla myös oopperatalona ja ennen Ellis Islandin rakentamista maahantulokeskuksena.

Battery Parkista noustaan Vapaudenpatsaalle ja Ellis Islandille kulkeville lautoille, vastapäinen siluetti kuuluu New Jerseylle

Castle Clinton. Takana kohoavat Financial Districtin pilvenpiirtäjät

Albino Manca on tehnyt pronssikotkan toisessa maailmansodassa Atlantin vesillä kaatuneille sotilaille

American Merchant Mariners Memorial. Kauppalaivastojen merimiesten muistolle

Immigrants. Luis Sanguinon vaikuttava veistos on omistettu siirtolaisille, jotka saapuivat Yhdysvaltoihin Castle Clintonin kautta vuosina 1855-1890

New Yorkin katukuvaan kuuluvat hodari- ja prezelkärryt. Castle Clintonin muurin takana näkyy uusi asuinalue Battery Park City

Vapaudenpatsaat liikkeellä

Herttainen metroaseman sisäänkäynti

Sphere. Fritz Koenigin maailmanrauhaa symboloiva teos seisoi kolme vuosikymmentä World Trade Centerin edustalla. Veistos löytyi syyskuun terrori-iskujen jälkeen vahingoittuneena, mutta kokonaisena. Se tuotiin Battery Parkiin 11.3.2002 väliaikaiseksi muistomerkiksi iskussa menehtyneille, 11.9.2002 sen viereen sytytettiin ikuinen tuli. Kuvan takana näkyy yksi uuden WTC:n rakenteilla olevista pilvenpiirtäjistä

Financial District, Manhattanin eteläisin kaupunginosa on Battery Parkin vieressä. Se on lukemattomien uusien ja vanhojen pilvenpiirtäjien reunustama liike- ja hallintoelämän keskus ja samalla kiehtova historiantunti (tosin tunti eikä toinenkaan riitä). Alueella ei juuri ole kauppoja (paitsi Century 21) ja ruokapaikat ovat lähinnä lounastajille, illaksihan Financial District hiljenee. Mutta päivällä kuhisee ja siitä Nyc Orava nauttii. Siellä tärkeiden pukumiesten ja jakkupukunaisten joukossa tunsin itseni hiirulaiseksi, mutta samalla etuoikeutetuksi - he kiirehtivät lounaalle, minä voin jäädä istumaan kuppilan teemukin ääreen vaikka koko päiväksi, ihan tavallisena torstaina. Financial Districtin valtavan kokoiset rakennukset kutistavat ihmisen, saavat jotenkin mukavalla tavalla nöyräksi suuruutensa edessä. Osa alueen kaduista on niin kapeita ja talot korkeita, ettei aurinkoa näe, vaikka se kuinka mollottaisi. Pilvenpiirtäjien joukosta pilkahtaa viehättävästi ja vähän yllättäen muutamia vanhoja matalia rakennuksia, joku siirtomaa-ajaltakin. Niissä on kivannäköisiä ravintoloita, kahviloita ja aika monta pubia.

Newyorkilaiset rakastavat puistoja ja niitä on kaupungissa paljon, pikkuriikkisistä Central Parkiin. Tuon tuosta törmää myös siisteihin sisätiloihin ja -pihoihin, joissa on kyltti Public Space. Vaikka ne ovat usein yksityisten tahojen rahoittamia, saa niihin mennä vapaasti levähtämään ja vaikka syömään omia eväitä, monissa on nettiyhteys, osassa wc:kin. Nyc Orava nostaa peukkua. Näitä koko kansan paikkoja on Financial Districtilla useita. Isoa Omenaa sanotaan hektiseksi, mutta kyllä paikalliset osaavat ottaa elämän vapaat hetket ihailtavan rennosti ja nauttia yhteisistä tiloistaan. Kirjakaupoissa luetaan kahvimuki kädessä pino myymälän kirjoja ja lehtiä, Public Spaceissa pelataan tuntikaupalla tammea, kahviloissa istutaan läppärin kanssa puoli päivää, toimistoista lähdetään lounaalla puistoihin ja nautitaan auringosta, arki-iltaisinkin ravintolat ovat täynnä iloista porukkaa ja puheensorinaa. I love New York.