Kotikatu

Kotona taas. Mukava loma, mutta ei New Yorkille ole kilpailijaa. Nyc Orava on asunut tänään 27.2. Brooklynin Carroll Gardensissa neljä kuukautta ja viisi päivää. Kotikatua on kävelty metri jos toinenkin. Katu alkaa Brooklyn Heightsista, Brooklynin sillan kupeesta ja jatkuu Cobble Hillin ja Carroll Gardensin läpi Red Hookiin. Päästä päähän sen kävelee 45 minuutissa, joten kilometrejä on noin kolme. Aika on jo esitellä kotikatu, Henry Street - loppupäästä alkuun. Henry on asuinkatu, mutta ruokakauppa- ja ravintolapalvelut ovat hyvät ja se mitä puuttuu löytyy aivan likeltä.

Henry Streetin viimeiset talot ovat itäisessä Red Hookissa, kaupunginosan "ei niin kivoilla mestoilla". Ne ovat kaupungin vuokrataloja, eivät kauniita, mutta ihan siistejä ja myös pihat ovat hoidettuja. Vuoratalojen päässä on iso nurmikenttä ja meri 

Red Hook on monin paikoin vielä varsin vaatimatonta asuinaluetta, sähköjohdotkin repsottavat miten sattuu. Tässä kuljetaan Henry Streetia Carroll Gardensiin päin ja edessä näkyy BQE (Brooklyn-Queens-Expressway), joka rakennettiin 1940-luvulla ja monien harmiksi erotti Carroll Gardensin ja Red Hookin

Nyt ollaan jo Carroll Gardensissa, mutta näkymä on Red Hookiin. Edessä olevan BQE:n alla menee Carroll Gardensin ja Red Hookin välinen kävelysilta. Ylityspaikkoja jalankulkijoille on useampiakin, tämä yhdistää Henry Streetin Carroll Gardensin ja Red Hookin puoleiset päät

Carroll Gardensin ja Red Hookin rajalle rakennetaan alueemme korkeinta asuintaloa, tämähän lähentelee jo pilvenpiirtäjää

 Carroll Gardensin puolella Henry Street on hyvin rauhallinen ja porvarillinen

Beyoncen ja meidän lempi-pizzeriamme, Lucali, ei tämän hienommalta näytä, mutta on sisältä mitä tunnelmallisin

Iltaisin pizzeria on tupaten täynnä, jonottajia saattaa olla kymmeniä

Carroll Gardensissa kotikatumme kivitalot ovat varsin perinteisiä ja tavanomaisen ruskeita. Vähän näyttävämpääkin rivistöä toki löytyy, kuten tässä

Jollakin on mielipide. Huomattavasti useammassa ikkunassa kannatetaan Obamaa

Lähi-deliimme Rasmuksenkin voi lähettää asioille

Pian 100-vuotias Mazzola's Bakery on seudun perinteistä rakastetuimpia

Mazzolasta haetaan aamun tuoreet leivät ja croissantit

Kotikatu. Vasemmalla meitä lähin drinkkipaikka ja ravintola, Bar Bruno

Jussin kauhuparturi. Francesco's-pizzeriassa istuvat vastapäisen poikkikadun poliisiaseman sininutut

Amerikanitalialaisten klubi

Amerikanitalialaisten toinen klubi. Vieressä Kuuhullut-elokuvasta tuttu kahvila Maybelle's. Sisällä istuvat hipsterit kannetavine Appleineen ja ulkopenkkiä kuluttavat amerikanitalialaiset ukot

Ihana jätskibaari Soda Fountain

Brooklynissa kannattaa kulkea nenä pystyssä - ylhäällä on hienoja yksityiskohtia

Oikealla kiva ravintola Bocca Lupo

Kyltti kertoo, että tässä punatiilitalossa syntyi Englannin entisen pääministerin Winston Churchillin äiti (Jussin mielestä mainitsemisen arvoista olisi, jos itse Sir Winston olisi parkaissut ensi kerran täällä)

Henry Streetilla on yksi vaatekauppa, ihana ja liian kallis

Pesuloita kotikadullamme on joka käden sormelle, New Yorkissa ei pesukoneita ole monessakaan asunnossa

Söpö kulmatalo

Keväistä jo, lämpötila helmi-maaliskuun vaihteessa vaihtelee nollasta plus viiteentoista. Joka toinen päivä villapusero on liikaa, joka toinen päivä ei

Heti Atlantic Avenuen (ainoa isompi katu) jälkeen, Brooklyn Heightsin puolella (vartin kävely kotioveltamme) sijaitsee yksi Nyc Oravan lempikahviloista, Tazza

Joka asuinalueella on omat delinsa

Henry Streetin talot ovat komeita Brooklyn Heightsin puolella

Jopa linnamaisia

Mainio ovi erottuu muista aivan eri aikaukauden tyylillään

Henry Streetin ainoa drugstore on näin söpö CVS (ja herttaisella paikalla, Henryn ja Love Lanen kulmassa)

Brooklyn Hightsissa on suuria, vanhoja kerrostaloja ovi- ja aulamiehineen

Muutama puutalokin on eksynyt Henry Streetille

Carroll Gardens on täynnä katolisia kirkkoja, Henry Streetiltakin löytyy yksi

Kirkon mäellä on viihtyisä, kaikille avoin sisäpiha

Eihän tästä puutu kuin kuppi teetä ja luettavaa

Taidokkaat takorautatyöt hurmaavat Brooklynissa kerta toisensa jälkeen

Miten katot voivatkaan olla näin kauniita

Henry Streetilla on myös metroasema (se on tosin nimetty viereisen poikkikadun mukaan), josta pääsee Manhattanin alakaupunkiin, Upper West Sidelle ja Harlemiin. Asemalta on kotiimme vajaan puolen tunnin kävelymatka, joten emme sitä käytä. Kätevä se kyllä olisi, sieltä juna kulkee juuri sinne, minne lähiasemaltamme ei

Kotikadullamme on ollut New Yorkin suurin ja yksi hienoimmista hotelleista, St George. Se rakennettiin vuonna 1885 ja Yhdysvaltain politiikan ja viihde-elämän kerma on juhlinut sen valtavassa Ballroomissa, Coloramassa. Sen kaunis allasosasto oli hyvin tunnettu ja täysimittaisessa uima-altaassa muun muassa parin korttelin päässä asunut kirjailija Truman Capote tapasi käydä polskimassa. Kapellimestari Leonard Bernstein on levyttänyt St Georgessa ja Kummisetää on kuvattu siellä. Tulipalo vahingoitti rakennusta vuonna 1995, eikä se toimi enää hotellina, mutta on suojelukohde. Hotellin pääovesta mennään metrotunneliin

Nostalginen elokuvateatteri Henry Streetilla

Henry Streetin alku on täynnä kahviloita ja kuppiloita

Henry's End on kotikatumme tasokas ravintola

Brooklyn Heightsissa, Henry Streetin alkupäässä on ihmeekseni jotakin rumaa: pari korkeaa kerrostaloa (takana häämöttää Manhattan Bridge, sehän on ihan Brooklyn Bridgen vieressä)

Henry Street alkaa Brooklyn Bridgen kainalosta, ollaan siis hyvin lähellä merta täälläkin

Ohessa murto-osa Henry Streetin palveluista ja mikro-osa näkymistä. Kävelyretket Brooklynissa ovat mielenkiintoisia, koska kadut ovat pitkiä ja menevät monen asuinalueen läpi, historia havisee ja kulttuurit kohtaavat. Latinojen ja mustien itäisessä Red Hookissa Henry Street näyttää tyystin toisenlaiselta kuin italialaissiirtolaisten asuttamassa Carroll Gardensissa tai iäkkäämpien valkoisten kansoittamassa Brooklyn Heightsissa. Henry Streetin parhaat palvelut ovat Carroll Gardensissa, Brooklyn Heightsin lopussa on myös hyvä ravintolakeskittymä. Henry Streetilla asioi lähinnä paikallisia, mutta Brooklyn Heightsin puolella kotikadullamme törmää turisteihinkin.