Tarinoita New Yorkista. Äiti, isä ja lapsi Isossa Omenassa.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Merkit New York -vuoden päättymisestä ovat selvät. Olemme ilmoittaneet vuokraisännälle, että viimeinenkin meistä kolmesta poistuu maasta 30.9. mennessä ja kainosti pyytäneet, josko alun perin lokakuun loppuun asti tehtyä vuokrasopimusta voisi lyhentää kuukaudella. Pyyntöömme myönnyttiin, onneksi - 4000 taalan vuokraa ei noin vaan Suomesta maksettaisi, siellä kun odottavat taas omat asuntomenot.
Henry Streetin koti on pian jonkun muun koti, siitä on pantu jo vuokrailmoitus ja tänään heti aamusta tulivat ensimmäiset katsojat. Vieraiden ihmisten ravaaminen kämpässä, jossa kaikki lojuu Nyc Oravan ja poikasen ensi sunnuntaisen lähdön takia hujan hajan, on jokseenkin ärsyttävää. Luulisi, että näin suolaisella vuokralla saisi loppuun asti olla "kuin kotonaan", mutta ei, nyt ei voi hillua yöpaidassa puoleen päivään. No, tärkeintä, että saimme sopimusta rukattua.
Nyc Orava tapasi Jussin iltapäivällä Columbus Circlella, Upper West Siden kulmilla. Kävelimme siitä kulttuurikeskus Lincoln Centeriin, josta löytyy New York Public Library for the Performing Arts, taiteelle omistettu sivukirjasto. Siellä on pari näyttelyä, jotka kävimme katsomassa: Rock and Roll Icons esittelee newyorkilaisen, rock-valokuvaajana tunnetun Patrick Harbronin töitä ja Star Quality perehdyttää englantilaissyntyisen monilahjakkuuden ja salonkileijonan, näytelmäkirjailija, säveltäjä ja näyttelijä Noel Cowardin, säkenöivään elämään. Ja taas rakastuin Isoon Omenaan entistäkin enemmän - isojen, mahtavien kulttuurielämysten ja taidelaitosten rinnalla kaupungissa piilottelee lukemattomia tällaisia pienempiä arjen piristeitä.
Columbus Circlella, I love New York
Arjen piristeeksi istahdimme myös elokuviin - erittäin kehuttu Killer Joe (Suomeen 28.9.) ei kuitenkaan piristänyt, ennemminkin ahdisti. Leffa on tehokas ja Matthew McConaughey tekee elämänsä roolin sekopäisenä poliisina ja palkkamurhaajana ("kiva" yhdistelmä), mutta ei sitä kellekään voi suositella, niin pimeä se on. Nyc Orava painottaa, että Rasmus ei ollut mukana. Yhdysvalloissa Killer Joelle on lätkäisty NC-17-ikäraja, tätä eivät alaikäiset pääse katsomaan - oraviakin pitäisi varoittaa, Nyc Orava sai melkein traumoja.
Päivän kulttuuriannoksen kunniaksi Noel Cowardin vuonna 1932 säveltämä ihana Mad About the Boy, äänessä Dinah Washington 60 vuoden takaa
Jussi anoi perjantain vapaapäiväksi ja riensi vaimon kanssa Manhattanille. Yhteinen aika Isossa Omenassa päättyy pian, Nyc Orava saa viettää täällä enää kaksi kokonaista viikonloppua, kolmantena on raahauduttava väkisin synnyinmaahan - nyt on otettava ilo irti. Rasmus arvasi, että Manhattanin ilot tarkoittavat museokäyntiä ja jäi mieluummin Brooklyniin skeittaamaan. New York Historical Society on kaupungin vanhin museo, 208-vuotias. Nykyisellä paikallaan Upper West Sidella se on sijainnut kuitenkin vasta reilut sata vuotta. Museo esittelee niin Yhdysvaltain kuin New Yorkin historiaa. Ja on aika tylsä, erikoisnäyttelytkään eivät nyt naksahtaneet kohdilleen (esimerkiksi New Yorkin panimohistoria). Mielenkiintoisinta on New Yorkista kertova lyhytfilmi, se on niin hyvä, ettei sisäänpääsymaksu harmittanut. New York Historical Societylla on maan laajin Hudson River -koulukunnan maalausten kokoelma. Niiden tähden Nyc Orava halusi museoon ja harmistui, kun taulut olivatkin kiertueella jossai...
Maanantaiaamuna Rasmus ilmoitettiin kouluun. Koko perhe meni metrolla alueen oppilaaksiottotoimistoon Brooklynin Fort Greeneen. Virkailija halusi pojasta jos jonkinlaista paperia, onneksi olimme varautuneet siihen ja meillä oli rokotustodistuksesta lähtien kaikki tarpeellinen mukana. Rasmus pääsee toivomaamme lähikouluun (BCS, Brooklyn School for Collaborative Studies) kuudennelle luokalle. Hän saa aloittaa sen heti, kun meille sopii (amerikkalaislapset ovat aloittaneet lukukautensa jo kuukausi sitten). Sehän sopii vaikka huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Kouluun ilmoittautuminen sujui nopeasti, puolessa tunnissa. Virkailija sanoi, että meiltä se kävi poikkeuksellisen joutuisasti, koska Jussi oli käynyt jo aiemmin keskustelemassa eikä meiltä puuttunut mitään papereita (pedantit suomalaiset). Minnan teki mieli aamiaista (aamuinen lähtö oli nopea), Fort Greenesta löysimme kivan bagel-paikan, La Bagel Delight. Bagelit ovat jäätelön ohella Nyc Oravan herkkua ja New York on tietenkin ...
Pakollinen (kaiketi aika monen Nyc-vierailijan) Century 21 -käynti keskiviikkona Manhattanin alakaupungilla, Financial Districtin kaupunginosassa. Huippu- ja ei niin huippusuunnittelijoiden vaatteita ja kenkiä edullisesti myyvästä tavaratalosta löytää yleensä aina jotakin kivaa. Tänä aamuna ei ollut ryysistäkään ja kyllä vain - löysin jotakin kivaa: ihanan mekon, ihanan neuleen ja ihan söpön yöpaidan. New Yorkin kesämuoti näyttää aika lailla samalta kuin se muinakin lähivuosien kesinä on näyttänyt eli rennolta ja lyhyeltä. Naisten mekot ja sortsit ovat pieniä, mutta uusia tuulia on tulossa: kaikkien vaatekauppojen rekeissä roikkuu pitkiä, osa aivan nilkkapituisia, hameita loppukesää ja syksyä odottaen. Hameissa on 50-luvun henkeä, leveitä helmoja ja vyötärö kohdallaan. Alakaupungin komeus ja Yhdysvaltain korkein rakennus One World Trade Center piti tietenkin Century 21:n kulmalla käydä tsekkaamassa. Sen kaikki 541 metriä avattiin käyttöön puolisentoista vuotta sitten ja kunhan loputk...
Kommentit
Lähetä kommentti