Tarinoita New Yorkista. Äiti, isä ja lapsi Isossa Omenassa.
Greenwich Village, Part 1
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Puoli vuotta New Yorkissa ja vasta tänään Greenwich Villageen. Vapaamielisestä maineestaan tuttu kaupunginosa sijaitsee Downtownin puolella, Sohon yläpuolella. Sata vuotta sitten Greenwich Village, tuttavallisesti Village, keräsi boheemit toisinajattelijat ja taiteilijat syliinsä ja edelleen tunnelma on mukavan rento. Kaduilla tulee kaikenlaista hiihtäjää vastaan ja puistonpenkeillä istuvat vierekkäin keskiluokka ja kodittomat, hipit ja hipsterit. Villagessa kaikki saavat rakastaa ja monissa baareissa ja kaupoissa liehuukin sateenkaarilippu.
Vaikka Greenwich Villagessa parveilee paljon matkailijoita ja osa kaupoista myy selvästi turisteille nostalgiaa "vanhoista, hyvistä ajoista", ei paikka ole menettänyt omaleimaisuuttaan eikä viehätystään. Se on suosittu hengailumesta, mutta myös arvostettu (ja kallis) asuinalue. Eteen tulee kauniita kadunpätkiä ihastuttavine vanhoine pikkutaloineen ja kivitalorivistöineen, puiden varjostamia sisäpihoja ja melkein piileskeleviä sivukujia, salaisia puutarhoja, vaateputiikkeja, levykauppoja, herkkumyymälöitä, kahviloita ja ravintoloita, baareja ja iltaelämän keitaita (mikä parasta, täällä ei juuri törmää ketjuliikkeisiin eikä Starbuckseihin). Ei ihme, että monella filmi- ja musiikkitaivaan tähdellä on asunto alueella. Kuuluisuuksia Villagessa on majaillut jo vuosikymmeniä, eikä 1960- ja 1970-luvuilla varmaan sellaista rokkaria ollut, joka ei näissä kortteleissa olisi pyörinyt.
Minnesotasta New Yorkiin muuttanut Bob Dylan julkaisi vuonna 1963 levyn The Freewheelin', jonka kansi on kuvattu Greenwich Villagessa
Washington Square Park on Greenwich Villagen sydän, eläväinen aukio, jossa viihtyvät niin newyorkilaiset kuin turistit. Aukion tunnus on jyhkeä riemukaari, Washington Square Arch. Se pystytettiin vuonna 1895 vanhan puisen kaaren tilalle, joka oli rakennettu muutama vuosi aiemmin maan ensimmäisen presidentin George Washingtonin virkaanastujaisten satavuotisjuhlan kunniaksi.
Washington Square Parkissa notkuu - tenttikirjan kanssa tai ilman - paljon opiskelijoita, lähellä on New York Universityn (NYU) kampus. Yksi Yhdysvaltain suurimmista yksityisistä yliopistoista on perustettu vuonna 1831, sen arvostetussa taidealojen tiedekunnassa on opiskellut vaikuttava määrä näyttelijöitä ja ohjaajia Angelina Joliesta Martin Scorseseen, myös Lady Gaga on kuluttanut yliopiston penkkejä. Väitetään, että NYU on tuottanut enemmän Oscar-voittajia kuin mikään toinen oppilaitos Yhdysvalloissa. Näillä kulmilla on siis mahdollisuus törmätä tulevaisuuden staraan.
Greenwich Village muuttuu Washington Square Parkista pohjoiseen isoksi ja komeaksi, vain muutaman korttelin päässä on Union Square. Sinne vievät Fifth Avenue (joka alkaa Villagesta) sekä University Place. Fifth Avenue poikkikatuineen on täällä alakaupungilla tavattoman kaunista ja rauhaisaa asuinaluetta, University Place puolestaan vilkas kadunpätkä, jonka varrelta löytyy opiskelijakukkarollekin sopivia ruokapaikkoja.
Greenwich Village on hurmaava kaiken kaikkiaan, mutta sen länsipuoli, West Village, ehkä kuitenkin kaikkein hurmaavin. Siellä on hyvin sievää ja vähemmän turistihälinää. Villageen tutustuessa kannattaakin ottaa isoja harha-askelia alueen valtaväylältä Bleecker Streetilta. Me otimme, mutta paljon jäi vielä Greenwich Villagea seuraavaan kertaan.
Lauantaipäivä Greenwich Villagessa aloitettiin mukavassa Sullivan Bistrossa, manhattanilaisittain kohtuuhintaisella aamiaisbrunssilla
12-vuotias poikamme ei tunnistanut seinämaalauksesta yhtäkään näistä 60-luvun hämyistä - masentavaa. Hieman huojensi, kun levykaupassa poika osoitti Led Zeppelinin ja Jimi Hendrixin julisteita (ei tietenkään tiennyt, ketkä kuvissa poseerasivat) ja sanoi, että samanlaiset roikkuvat koulun musiikkiluokan seinällä (siis täällä, Suomessa on kai joku kanteleen kuva pakollinen). Kaiketi hän koulussa jonkinlaista musiikkikasvatusta saa, jos opettaja ymmärtää noin hyvän päälle
Nyt on nähty New Yorkin kapein talo. Vuonna 1873 valmistuneella rakennuksella on söpö osoite: Bedford Street 75 1/2, siinä on asunut muun muassa näyttelijä Gary Grant
Täällähän on nättiä kuin kotona Brooklynissa
Pyörät mainostavat Peace Bike Ridea
Bleecker Streetilta löytyy muun muassa Magnolia Bakery, se Sinkkuelämästä tuttu
Ihana teepuoti kovin hinnoin
Stonewall Inn -homobaarilla on erityinen asema homojen ja lesbojen oikeuksia ajavalle liikeelle Yhdysvalloissa. Kesäkuun lopulla vuonna 1969 Stonewall Innin asiakkaat saivat kyllikseen poliisien alituisista ratsioista paikkaan ja eräänä iltana he nousivat vastarintaan (virkavallan meininki baarissa olikin enemmän kuin absurdia: naisiksi pukeutuneita miehiä vietiin asemalle ja naisilla puolestaan tuli olla yllään kolme "naisten vaatekappaletta", muuten heidät pidätettiin). Siitä puhkesi kapina, jota pidetään gay-liikkeen syntynä
Stonewall Inn -baarin edessä, Christopher Parkissa seisoo George Segalin patsas Gay Liberation
Vanhassa poliisitalossa on nykyään kalliita asuinhuoneistoja
Kaunis Jefferson Market Courthouse valmistui oikeustaloksi vuonna 1877, 90 vuotta myöhemmin siitä tehtiin kirjasto
Isossa Omenassa olen törmännyt vain maatilatoreihin, mutta tänään oli Greenwich Villagessa suuret markkinat - ei tainnut kuin metrilaku ja loimulohi puuttua
Washington Square Arch
Washington Square Parkissa soitetaan aina
Jussin namikauppa (hän haluaa tuon oikealla hailakasti näkyvän Mersun)
Tiles For America - keramiikkalaatoin koristeltu aita 9/11 muistoksi
Näky on vaikuttava, sillä laattoja on noin 6000
Metroasema
Joku on ratkaissut vanhojen Pez-karkkiannostelijoiden sijoitusongelman (Pez muuten on, yllätys yllätys, itävaltalainen keksintö. Kaikki hauska ei siis tule Amerikasta; se tiedoksi myös Rasmuksen luokkatovereille, joiden edelleenkin on vaikea uskoa Angry Birdsia suomalaiseksi älynväläykseksi)
Ei tarvitse olla viimeisen päälle ollakseen hurmaava
"Hey, what am I doing standing here on the corner of West 8th Street and 6th Avenue" (The Rolling Stones, Dance)
Jussi anoi perjantain vapaapäiväksi ja riensi vaimon kanssa Manhattanille. Yhteinen aika Isossa Omenassa päättyy pian, Nyc Orava saa viettää täällä enää kaksi kokonaista viikonloppua, kolmantena on raahauduttava väkisin synnyinmaahan - nyt on otettava ilo irti. Rasmus arvasi, että Manhattanin ilot tarkoittavat museokäyntiä ja jäi mieluummin Brooklyniin skeittaamaan. New York Historical Society on kaupungin vanhin museo, 208-vuotias. Nykyisellä paikallaan Upper West Sidella se on sijainnut kuitenkin vasta reilut sata vuotta. Museo esittelee niin Yhdysvaltain kuin New Yorkin historiaa. Ja on aika tylsä, erikoisnäyttelytkään eivät nyt naksahtaneet kohdilleen (esimerkiksi New Yorkin panimohistoria). Mielenkiintoisinta on New Yorkista kertova lyhytfilmi, se on niin hyvä, ettei sisäänpääsymaksu harmittanut. New York Historical Societylla on maan laajin Hudson River -koulukunnan maalausten kokoelma. Niiden tähden Nyc Orava halusi museoon ja harmistui, kun taulut olivatkin kiertueella jossai...
Maanantaiaamuna Rasmus ilmoitettiin kouluun. Koko perhe meni metrolla alueen oppilaaksiottotoimistoon Brooklynin Fort Greeneen. Virkailija halusi pojasta jos jonkinlaista paperia, onneksi olimme varautuneet siihen ja meillä oli rokotustodistuksesta lähtien kaikki tarpeellinen mukana. Rasmus pääsee toivomaamme lähikouluun (BCS, Brooklyn School for Collaborative Studies) kuudennelle luokalle. Hän saa aloittaa sen heti, kun meille sopii (amerikkalaislapset ovat aloittaneet lukukautensa jo kuukausi sitten). Sehän sopii vaikka huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Kouluun ilmoittautuminen sujui nopeasti, puolessa tunnissa. Virkailija sanoi, että meiltä se kävi poikkeuksellisen joutuisasti, koska Jussi oli käynyt jo aiemmin keskustelemassa eikä meiltä puuttunut mitään papereita (pedantit suomalaiset). Minnan teki mieli aamiaista (aamuinen lähtö oli nopea), Fort Greenesta löysimme kivan bagel-paikan, La Bagel Delight. Bagelit ovat jäätelön ohella Nyc Oravan herkkua ja New York on tietenkin ...
Pakollinen (kaiketi aika monen Nyc-vierailijan) Century 21 -käynti keskiviikkona Manhattanin alakaupungilla, Financial Districtin kaupunginosassa. Huippu- ja ei niin huippusuunnittelijoiden vaatteita ja kenkiä edullisesti myyvästä tavaratalosta löytää yleensä aina jotakin kivaa. Tänä aamuna ei ollut ryysistäkään ja kyllä vain - löysin jotakin kivaa: ihanan mekon, ihanan neuleen ja ihan söpön yöpaidan. New Yorkin kesämuoti näyttää aika lailla samalta kuin se muinakin lähivuosien kesinä on näyttänyt eli rennolta ja lyhyeltä. Naisten mekot ja sortsit ovat pieniä, mutta uusia tuulia on tulossa: kaikkien vaatekauppojen rekeissä roikkuu pitkiä, osa aivan nilkkapituisia, hameita loppukesää ja syksyä odottaen. Hameissa on 50-luvun henkeä, leveitä helmoja ja vyötärö kohdallaan. Alakaupungin komeus ja Yhdysvaltain korkein rakennus One World Trade Center piti tietenkin Century 21:n kulmalla käydä tsekkaamassa. Sen kaikki 541 metriä avattiin käyttöön puolisentoista vuotta sitten ja kunhan loputk...
Kommentit
Lähetä kommentti