The New York Botanical Garden

Sunnuntaina The Bronxiin (nimessä käytetään määräistä artikkelia puhekielessäkin), The New York Botanical Gardeniin. Hurautimme Volkkarilla New Yorkin ainoaan Yhdysvaltain mantereella sijaitsevaan piirikuntaan Queensin ja Robert F. Kennedy Bridgen kautta. Matkaan meni sellaiset puoli tuntia.

Botanical Garden on 120-vuotias, suuri ja kaunis. Siellä on puutarhoja, kasvikokoelmia sekä koskematonta metsää ja sen kasvitieteellinen kirjasto on maailman merkittävimpiä. Alueella voi kierrellä vapaasti ja halutessa astua matkan varrella löytyviltä pysäkeiltä avobussin kyytiin; koipien lepuuttamisen lomassa pääsee kuuntelemaan selostusta ympärillä näkyvistä kasveista ja paikan historiasta. Se olikin meille tarpeen, koska hortonominen osaamisemme ei hääppöistä ole, esimerkki: etsimme rakastettua ruusutarhaa ja odotimme huumaavasti tuoksuvaa kukkamerta, mutta löysimme vain paljaita, piikikkäitä puskia, joita hölmöinä tuijottelimme tyyliin "onkohan tää alue lopetettu" - no, ei ole, ruusut eivät vaan satu kukkimaan vielä tähän aikaan vuodesta.

Kirsikkapuut huikeimmillaan

Kauneinta Botanical Gardenissa on talvipuutarhaan järjestetty The Orchid Show, jokavuotinen maalis- ja huhtikuun esillä oleva upea ja mahdottoman laaja orkidea-näyttely. Oi millaisia kukkia ja mitä värien leikkiä! Ja satoja ekstaasissa vaeltavia ihmisiä, orkideat huumaavat.

The Orchid Show

Väki vaeltaa orkideoita ihailemaan hienoon Enid. A. Haupt Conservatoryyn

Ei kai poikia vaan kyllästytä

Hei, näitähän kasvaa meidänkin pihallamme Suomi Finlandiassa!

Kasvipuutarhasta kaupunkimaisemiin. The Bronx on New Yorkin piirikunnista ainoa, jossa latinoväestö asuu enemmistönä ja vain noin joka kymmenes vastaantulija on valkoinen. Aiemmin täällä on elänyt paljon italialaissiirtolaisia, mutta ajoista on enää jäljellä piskuinen Little Italy (oikeastaan vain yksi katu, Arthur Avenue). Sen ravintoloita kehutaan, joten päivällinen syötiin siellä, Pasquale's Rigoletossa. Vilkas, tunnelmaltaan mukava italialaisten (ja turistien) suosima paikka, jossa puhe pulppusi ja tarjoilijat juoksivat. Mutta - ruoka oli kallista eivätkä ainakaan meidän annoksemme hintansa väärtejä. New Yorkissa ja varsinkin The Bronxissa 18 taalaa (ilman taxia ja tippejä) tomaattipastasta on paljon. Ehkeipä hupeneva italialaisväestö pidä enää kuppiloita yksinään pystyssä, joten on luotettava turistien avokätisyyteen ja vähän lisättävä hintaa. Arthur Avenuen sijaintihan on loistava, aivan likellä ovat Botanical Garden ja Bronx Zoo, joissa käy paljon matkailijoita.

Little Italy on leppoisa, jo parhaat päivänsä nähnyt alue, jossa Latinalaisesta Amerikasta muuttaneita näkyi italialaisia enemmän, terasseilla istuskeli myös paljon Balkanin niemimaalta olevaa väkeä. Italialainen ruokakulttuuri kuitenkin pysyy, ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi täällä on hyviä leipomoita ja ruokakauppoja. Nyc Orava haki 66-vuotiaasta Artuso Pastrysta cannolin testattavaksi ja maukasta oli, tässä haastaja Mazzolalle.

Aika on pysähtynyt Arthur Avenuelle

Kelpo cannoli-leipomo

Hip hop -musiikin sanotaan syntyneen The Bronxissa; osoite 1520 Sedgwick Avenue on saanut virallisen tittelin hip hopin kotitalona. Siellä asui jamakalaissyntyinen Clive "DJ Cool Herc" Campbell, joka soitti levyjä 70-luvun kotibileissä kahdella levysoittimella ja loi jotakin ihan uutta musiikin historiaan. Kävimme tsekkaamassa osoitteen, suuri kerrostalo. Ei kummoiselta näytä, mutta hyviä juhlia siellä on järjestetty.

Kotiin matka taittui komeasti East Riverin rantaviivaa myöten Manhattanin eteläkärkeen saakka (ensin piti toki ylittää kapea Harlem River, joka erottaa The Bronxin ja Manhattanin). Manhattanilta Brooklyniin ensimmäistä kertaa omalla autolla Brooklyn Bridgen kautta - maisemat ovat aina yhtä juhlalliset.

                      The Bronxin pojat Grandmaster Flash and the Furious Five,
                  30 vuotta vanha kappale Message on hip hop -musiikin klassikkoja 
                                         (ja kavereiden kuteet taattua kasaria)