Kevättodistus
Torstaina hyvästelimme Akselin, aika meni nopeasti ja vallan mainiosti. Taisi olla Rasmuksen paras viikko New Yorkissa - kaverit ovat 12-vuotiaalle kaikkein tärkeimpiä, hienotkin nähtävyydet jäävät armotta kakkoseksi.
Postilokeroon kolahti tänään odotettu kuori: Rasmuksen kuudennen luokan kevättodistus. Hyvähän se on, aika lailla samanlainen kuin syyslukukauden lopuksi saatu. Englanti ja matematiikka ovat suomalaisittain kymppejä, science (fysiikka ja kemia) aivan kahdeksikon ja yhdeksikön rajalla, social studies (historia) kymppi, viittomakieli yhdeksikkö, terveystieto yhdeksikkö, liikunta ja musiikki yhdeksikköjä. Vuosi vieraan maan opinahjossa oli pellavapäältä niin tsemppisuoritus, että äiti kehtaa menestyksestä kertoa, vaikkei muuten numeroiden esittely niin sopivaa olisikaan. Hyvä Rasse!
Pojalle on englannin kieli kihahtanut päähän, opetuksen ja luokkatovereiden kanssa seurustelun lisäksi sitä avitti ahkera lukeminen. Amerikkalaisissa kouluissa luetaan paljon ja kirjoista tehdään monisivuisia esseitä. Kuudesluokkalaisilta odotetaan 25 kirjan (joista valtaosan on oltava romaaneja, pari sarjakuvateosta sallitaan) lukemista vuoden aikana, Rasmus kahlasi 31 romaania läpi - siinä jo sanavarastokin karttuu. Vapaa-aikanaan poika ei kovakantisiin koskenutkaan, mutta Simpsons-sarjakuvat kelpasivat mieluusti.
Keväällä tehdystä State Testista ei ole saatu eikä ilmeisesti saada henkilökohtaisia tuloksia. Emme siis tiedä, kuinka Rasmus pärjäsi natiivien rinnalla osavaltion matematiikan ja englannin testeissä. Tuloksia käytetään koulujen keskinäisissä vertailuissa.
Testejä koulussa rakastetaan: oppilaat pistettiin syyslukukaudella kuntosyyniin. Lapset kestävyysjuoksivat, väänsivät vatsa- ja selkälihaksia, punnersivat ja osoittivat notkeuttaan, lisäksi heiltä mitattiin BMI. Rasmus pärjäsi muuten kohtuullisesta erinomaiseen, mutta juoksu meni vähän penkin alle. Syykin selvisi: testaus oli pojan ensimmäisellä kouluviikolla lokakuussa eikä hän ymmärtänyt tehtävänantoa. Kaveri otaksui, että juoksu on nopeuskisa ja päästessään maaliin lopetti siihen - kyse olikin kestävyydestä, sama matka piti juosta yhä uudelleen ja uudelleen niin kauan kuin puhtia piisasi. Ei viilettänyt Suomi-poika nyt Nurmen eikä Virenin jalanjäljissä.
Äiti kiittää BCS:n koulua ja osaavia, mukavia opettajia. Rasmuksella oli taatusti rankkaa ja pitkät päivät ilman välitunteja (käsittämätöntä pitää lapsia tunnista toiseen sisätiloissa, Nyc Orava ei ymmärrä) uuvuttivat, mutta viimeistään kun poika istuu Suomessa seitsemännen luokan enkuntunneilla, hän on menneestä kouluvuodesta iloinen.
Postilokeroon kolahti tänään odotettu kuori: Rasmuksen kuudennen luokan kevättodistus. Hyvähän se on, aika lailla samanlainen kuin syyslukukauden lopuksi saatu. Englanti ja matematiikka ovat suomalaisittain kymppejä, science (fysiikka ja kemia) aivan kahdeksikon ja yhdeksikön rajalla, social studies (historia) kymppi, viittomakieli yhdeksikkö, terveystieto yhdeksikkö, liikunta ja musiikki yhdeksikköjä. Vuosi vieraan maan opinahjossa oli pellavapäältä niin tsemppisuoritus, että äiti kehtaa menestyksestä kertoa, vaikkei muuten numeroiden esittely niin sopivaa olisikaan. Hyvä Rasse!
Pojalle on englannin kieli kihahtanut päähän, opetuksen ja luokkatovereiden kanssa seurustelun lisäksi sitä avitti ahkera lukeminen. Amerikkalaisissa kouluissa luetaan paljon ja kirjoista tehdään monisivuisia esseitä. Kuudesluokkalaisilta odotetaan 25 kirjan (joista valtaosan on oltava romaaneja, pari sarjakuvateosta sallitaan) lukemista vuoden aikana, Rasmus kahlasi 31 romaania läpi - siinä jo sanavarastokin karttuu. Vapaa-aikanaan poika ei kovakantisiin koskenutkaan, mutta Simpsons-sarjakuvat kelpasivat mieluusti.
Keväällä tehdystä State Testista ei ole saatu eikä ilmeisesti saada henkilökohtaisia tuloksia. Emme siis tiedä, kuinka Rasmus pärjäsi natiivien rinnalla osavaltion matematiikan ja englannin testeissä. Tuloksia käytetään koulujen keskinäisissä vertailuissa.
Testejä koulussa rakastetaan: oppilaat pistettiin syyslukukaudella kuntosyyniin. Lapset kestävyysjuoksivat, väänsivät vatsa- ja selkälihaksia, punnersivat ja osoittivat notkeuttaan, lisäksi heiltä mitattiin BMI. Rasmus pärjäsi muuten kohtuullisesta erinomaiseen, mutta juoksu meni vähän penkin alle. Syykin selvisi: testaus oli pojan ensimmäisellä kouluviikolla lokakuussa eikä hän ymmärtänyt tehtävänantoa. Kaveri otaksui, että juoksu on nopeuskisa ja päästessään maaliin lopetti siihen - kyse olikin kestävyydestä, sama matka piti juosta yhä uudelleen ja uudelleen niin kauan kuin puhtia piisasi. Ei viilettänyt Suomi-poika nyt Nurmen eikä Virenin jalanjäljissä.
Äiti kiittää BCS:n koulua ja osaavia, mukavia opettajia. Rasmuksella oli taatusti rankkaa ja pitkät päivät ilman välitunteja (käsittämätöntä pitää lapsia tunnista toiseen sisätiloissa, Nyc Orava ei ymmärrä) uuvuttivat, mutta viimeistään kun poika istuu Suomessa seitsemännen luokan enkuntunneilla, hän on menneestä kouluvuodesta iloinen.
Kommentit
Lähetä kommentti