Vuosittain, toukokuun viimeisenä maanantaina Yhdysvalloissa vietetään Memorial Dayta, kaatuneiden sotilaiden muistopäivää. Tavaksi on tullut kunnioittaa silloin kaikkia sodissa menehtyneitä amerikkalaisia naisia ja miehiä ja käydä omaisten haudoilla. Memorial Day on virallinen vapaapäivä ja merkitsee monelle, niin yritykselle kuin kansalaiselle, kesäkauden alkua.
Memorial Dayna YK:n väkikin pääsee lomalle. Jussi tarttui Volkswagenin rattiin ja lähti perhe sekä suomalaiset vieraat kyydissä New Yorkin osavaltion eteläisimmälle seudulle, Long Islandin Suffolkiin. Me asumme Long Islandilla, ovathan Brooklyn ja Queens virallisesti osa saarta, mutta yleiskielessä Long Islandilla tarkoitetaan vain New Yorkin kaupungin ulkopuolisia piirikuntia eli Suffolkia ja Nassauta.
Parin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee The Hamptons, Suffolkin piirikunnan hyvinvoiva paratiisi. Täällä miljonäärit asuvat tai ainakin pitävät kesäkartanoa. Ja mikäs on merellisissä maisemissa oleskellessa, herraskaiseksi sitä tunsi itsensäkin tuulen kutitellessa auringon paahtamaa nenänpäätä. The Hamptonsissa on useita pikkukaupunkeja, joista Southampton ja erityisen vauras East Hampton lienevät tunnetuimmat. Me vietimme jälkimmäisessä päivämme.
East Hamptonissa nautti lapsuutensa kesistä muun muassa Jacqueline Bouvier, tuleva Kennedy Onassis. East Hamptonin kiehtovin tarina liittyykin Jacquelinen varakkaaseen perheeseen ja Grey Gardensin huvilaan. Huvilassa eli kaksin kymmeniä vuosia Jacquelinen täti ja serkku, vanhemmiten sangen omalaatuiset naiset. Aviomiehestään eronnut, entinen seurapiirikuningatar ja hänen aikuinen, naimaton tyttärensä eivät poistuneet Gray Gardensista, eivätkä juuri liikkuneet talon sisälläkään, he asuivat lähinnä yhdessä huoneessa. Naiset eivät siivonneet, eivätkä vieneet roskia, heillä oli kymmeniä kissoja ja talon romahtaneista rakenteista pääsi sisään myös villieläimiä opossumeista pesukarhuihin.
Äitinsä kuoleman jälkeen tytär myi purkukunnossa olevan huvilan pikkurahalla; se on nyt restauroitu ja asuttu. Kävimme kurkkaamassa paikan, jossa 1920- ja 1930-luvun yläluokka eli ja juhli ja sittemmin unohtui. Gray Gardensista on tehty dokumentti vuonna 1975 sekä palkittu televisioelokuva vain pari vuotta sitten - Nyc Orava suosittelee. Oudossa tarinassa on menneen maailman lumoa.
Viivyimme East Hamptonissa muutaman tunnin, kiertelimme ylellisissä kaupoissa (täältä ei tarvitse lähteä Manhattanille jalokiviostoksille, oma Tiffanyn liike löytyy), joista kellään ei tietenkään ollut varaa ostaa mitään ja katselimme, mitä rikkaat, toivottavasti rakkaat ja aina ruskettuneet puuhaavat vapaapäivänä.
 |
| The Hamptoniin matkasimme pari tuntia. Southamptoniin pysähdyimme jätskille |
 |
| East Hamptonissa on jäljellä useita vanhoja tuulimyllyjä. Hook Mill on vuodelta 1806 |
 |
| Yhdysvaltain itärannikon, kuten The Hamptonsin, asuintalot ovat viehättäviä |
 |
| East Hamptonin kaduilla kurvailee hyvin hienoja ja kalliita autoja |
 |
| Vauraan itärannikon pikkukaupungin tyyliin East Hamptonin putiikit sijaitsevat sievissä puutaloissa |
 |
| Ralph Laurenilla on huvila The Hamptonsissa, joten tottahan East Hamptonin ostoskadulta löytyy miehen myymälä |
 |
| Päivällinen |
 |
| East Hamptonissa on muutamia kiinnostavia nykytaiteen gallerioita. Niissä oli makeita töitä niin Nyc Oravalle tutuilta kuin tuntemattomiltakin taiteilijoilta |
 |
| Täytekakku keskellä olohuonetta olisi ihana, Brooklynin kotiin kakku sopisikin, koska asuntoa ei ole huonekaluilla täytetty. Taideteos ei kuitenkaan ihan tämän vuoden budjettiini istu, joten tyydyn perinteisiin syötäviin herkkuihin |
 |
| Helmin oli lainattava tätä söpöä hauvaa. Nyc Orava ei osannut päättää kuvaako koiraa vai sen blondattua, jenkkien jenkki -emäntää |
 |
| Nämä beach-babet ovat kuin suoraan amerikkalaisesta televisiosarjasta, jostakin sellaisesta, jossa kerrotaan rikkaiden hemmotelluista lapsosista |
East Hamptonista ajelimme Sag Harborin satamakaupunkiin. Matkalla huomasimme rannan - pakko oli pysähtyä ja päästää lapset Atlantin suuriin aaltoihin. Iltapäiväinen ranta oli jo hiljentynyt, se oli kaunis ja melkein kuin meidän. Vaikka merivesi on vielä kylmää, Rasmus ja Helmi sukelsivat vaahtopäihin, aikuiset rohkenivat kastaa varpaitaan.
Sag Harborissa ehdimme vain käväistä ja syödä päivän toiset jäätelöt; kotona olimme pimeän tultua. Toivottavasti pääsen The Hamptonsiin toistekin.
 |
| Kuva Marimekko-raidallisesta pojasta Sag Harborissa voisi olla suomalaisesta rannikkokaupungista, lokkikin löytyy |
 |
Sag Harborissa joku halusi ängetä auton omaan huvijahtiinsa, mini mahtuu juuri ja juuri
|
Kommentit
Lähetä kommentti