The New York Earth Room

Rasmus ahmii ikäistensä lailla sarjakuvia, suomenkielisiä ja täällä myös englanninkielisiä, Simpsonit ja Aku Ankat ovat ikuisia suosikkeja. Manhattanin Sohosta löytyykin museo, jonka luulisi poikaa kiinnostavan, Museum of Comic and Cartoon Art - keskiviikkona sinne. Se oli pettymys, museolla on näyttelytilanaan pienehkö huoneisto, sinne ei kummoisia mahdu. Varsinaista peruskokoelmaa ei ollut esillä, vaan seinät täyttyivät The Boy Who Loved Batman -näyttelystä. Toki mielenkiintoinen tarina Michael Uslanista, joka pikkupoikana fanitti Batmania, toteutti haaveensa ja ryhtyi Batman-leffojen tuottajaksi, menestyksekkäästi. Näyttely on tylsähkö ja enemmänkin aikuisille tehty, Rasmus ei siitä juuri innostunut.

Lisää taidetta Sohossa, ja aika dorkaa sellaista. The New York Earth Room on Walter De Marian erikoinen taideteos vuodelta 1977 - huone, joka on täytetty mullalla. Se sijaitsee tavallisessa talossa, jonne kuljetaan porraskäytävän kautta ja sitten tuijotetaan valkoiseksi maalattua huonetta, jossa on vain multaa, ei mitään muuta. Yhdeltä maailman arvokkaimmalta asuinalueelta löytyy huone multaa täynnä, ehkä siinä on jotakin sanomaa. Äidin oli kyllä vaikea selittää lapselleen yhtään mitään teoksesta, mutta liberaalina taiteenystävänä yritin viestiä, että miksipä tällaistakin ei voisi olla - antaa kaikkien kukkien kukkia. Täällä tosin ei mikään kuki. Ihme, etteivät rikkaruohot ole aikojen saatossa innostuneet, kai nyt joltakin kävijältä on joku haituva tai kasvin itu lennähtänyt multaan, josta sitten jotakin elävää pukkaisi. Kenties multaa kitketään aika ajoin, omanlaistaan taideteoksen entisöintiä sekin.

Taidesäätiö Dia Art Foundation ylläpitää lähistöllä toistakin tyhjässä huoneistossa olevaa taideteosta, The Broken Kilometer on edellämainitun Walter De Marian "perinteisempää" taidetta, tähän voisi törmätä missä tahansa nykytaiteen museossa: 500 järjestykseen aseteltua messinkitankoa lattialla. Teos on ollut esillä vuodesta 1979, se ei auennut meille multahuonetta enempää, mutta näyttää ihan makealta.

Lounasta äiti ja poika söivät Nolitan (North of Little Italy) puolella, Cafe el Portalissa. Supersuosittu, pieni meksikolaista kotiruokaa tarjoava ravintola on vallan mainio. Meksikolaisrouvat pyörittelivät piirakoita salissa trendikkäiden manhattanilaisten nauttiessa keskipäivän margaritojaan ystävien ja poskisuudelmien kera. Mikä mukavinta, ruoka on hyvää ja erittäin kohtuuhintaista.

Kuten aiemminkin on todettu: Soho on vaarallinen paikka, se on houkutuksia täynnä - ihania, ihania, ihania kauppoja. Iso Omena on nyt entistäkin viettelevämpi shoppailijoille, koska kuun alusta kaupunki poisti veron alle 110 taalan vaate- ja kenkäostoksista. Nyc Oravaa se ei tänään auttanut, koska ostoslistalla oli aurinkolasit, niiden Washingtonissa anastettujen (argh) tilalle. Sopivia ei harmikseni löytynyt, muoti suosii isoja kakkuloita eikä kurre halua näyttää kärpäseltä.

Leppoisan päivän lopuksi aito julkkisbongaus: Sohossa meitä vastaan käveli, hyvä ettei hipaissut, näyttelijä Jesse Tyler Ferguson eli suositun Modern Family -sarjan Mitchell, ihanan Camin mies.

Earth Roomia ei saa valokuvata (ehkä se multa jotenkin vahingoittuu...)

Lounaspaikkamme Cafe el Portal Nolitan Elizabeth Streetilla

Kaakaot kävimme hörppäämässä kivassa Ground Support Cafessa Sohon West Broadwaylla

Kotona elimme illan kivikaudella. Jussin silittäessä vaatteita (herran toinen kotityö, toinen on lakanoiden vaihto. Kotirouva hoitaa täällä siivoushommat, Suomessa sitten ihmetellään, miten miehellä pysyy taas wc-harja kädessä) sähköt napsahtivat poikki. Se ei ollut ensimmäinen kerta, mutta aiemmin sulakenappulaa vääntämällä ongelma on korjaantunut, tänään ei. Meillä ei ollut valoja, televisiota eikä tietokoneessamme internetia. iPadistakaan, joka toimii 3G -yhteydellä, ei ollut iloa, koska kuin kohtalon ivasta se oli mennyt aiemmin päivällä jumiin, eikä suostunut minkäänlaiseen yhteistyöhön. Iltateet saimme sentään keitettyä, meillähän on kaasuhella.