Lincoln Center

Maanantaina Nyc Orava matkasi Upper West Sidelle parempiensa joukkoon. Tulin metrolla Columbus Circlelle, jonka ympäristössä on aina hulinaa. Central Parkin eteläinen sisäänkäynti on täällä ja läheltä löytyvät niin Lincoln Center kuin American Museum of Natural History, joten väkeä riittää. Aukiota hallitsevat Kristoffer Kolumbuksen patsaan lisäksi valtavat Time Warner Center sekä Trump International Hotel and Tower. Edellinen on Time Warnerin päämaja, joka kätkee sisäänsä myös New Yorkin CNN:n konttorin, luksushotelli Mandarin Orientalin sekä ostoskeskuksen. Jälkimmäinen on hotelli- ja huoneistokompleksi, joka tuli tutuksi viime vuoden komedialeffasta Tower Heist.

Central Parkin länsipuolelle jää neljä Avenueta (8th-11th). Niistä yhdeksäs ja kymmenes, jotka tunnetaan nimillä Columbus Avenue ja Amsterdam Avenue ovat vilkkaita kauppa- ja ravintolakatuja. Avenueiden välisillä poikkikaduilla koreilee kauniita asuinrakennuksia, joiden huoneistoihin vain harvalla on varaa. Minä tutustuin Columbus Avenueen Central Parkin eteläpäästä, 60th Streetilta aina 95th Streetille asti eli melkein koko Upper West Siden pituudelta. Kivoja ravintoloita, paljon kahviloita, siellä täällä pikkuputiikkeja (ne tosin loppuvat noin 85th Streetille). Kulkeminen rupesi jo nälättämään, mutta täällä on katsottava tarkkaan, mihin ravintolaan astuu sisään - annoksen hinta voi olla melkoinen mihin tahansa brooklynilaiseen paikkaan verrattuna. Löysin miellyttävän, kohtuuhintaisen aasialaista ruokaa tarjoavan Amberin, sen curry oli erittäin maukasta.

Upper West Side, Columbus Avenue

Nyc Orava kohtasi Jussin Upper West Sidella illansuussa. Menimme Lincoln Centeriin hyväntekeväisyystilaisuuteen - aivan kuten yläkaupungin väellä on tapana. Lincoln Center (for the Performing Arts) on esittävän taiteen mekka New Yorkissa. Se on 1960-luvulla valmistunut useiden rakennusten kokonaisuus, jossa toimivat niin Metropolitan Opera House kuin Avery Fisher Hall, Yhdysvaltain vanhimman sinfoniaorkesterin, New Yorkin filharmonikoitten kotisali. Lincoln Centerissa tanssii New York City Ballet ja sen naapurissa on maailmankuulu Juillard School, josta pukkaa kuuluisuuteen lahjakkaita muusikoita, tanssijoita ja näyttelijöitä. Lincoln Center on rakennettu alueelle, joka vielä 1950-luvulla oli ränsistynyt slummi San Juan Hill. Leonard Bernstein sijoitti klassikkomusikaalinsa West Side Storyn tapahtumat juuri San Juan Hilliin, myöhemmin Bernstein vaikutti ratkaisevasti Lincoln Centerin perustamiseen ja slummialueen purkamiseen, toimihan hän kaupungin filharmonikoitten ylikapellimestarina.

Lincoln Center for the Performing Arts, edessä Metropolitan Opera House

Viimeiset auringonsäteet ennen sisään astumista viereiseen Avery Fisher Halliin, jossa hyväntekeväisyysilta pidettiin

Meillä oli liput A Celebration of Paul Newman's Dream -iltaan, joka järjestettiin edesmenneen näyttelijän perustaman Serious Fun -verkoston hyväksi. Serious Fun antaa vakavasti sairaille lapsille mahdollisuuden päästä mukaan leiritoimintaan ja juuri tällaisiin tarkoituksiin amerikkalaiset mielellään lahjoittavat varojaan, ja me. Lippujen hinnat vaihtelivat reilusta 1000 taalasta 50 taalaan, ei-miljonäärit Nyc Orava ja Jussi tukivat toimintaa yhteensä 100 taalalla. Hyvän sydämen lisäksi meillä oli oma lehmä ojassa - lavalle nousi Paul Simon, hänet me halusimme nähdä.

Jussi seuraa hyvin pukeutuneita daameja Avery Fisher Halliin

Nyc Orava ajatteli tosissaan, että newyorkilaiset pukeutuisivat hyväntekeväisyystilaisuuteen epämuodollisesti, olihan esiintyjäkaarti aika rennonpuoleista poppari- ja leffatähteä. No, eivät pukeutuneet. Minä ja Jussi olimme loppuunmyydyn salin taatusti alipukeutuneimmat. Naiset ja miehet olivat pynttäytyneet parhaimpiinsa, jopa pitkiä iltapukuja näkyi kymmenittäin. Kyllä Nyc Oravaltakin olisivat kaapista mekko ja korkokengät löytyneet, mutta en millään arvannut tilaisuuden luonnetta; harkitsin kyllä kotosalla hetken niitä korkkareita, mutta päädyin ballerinoihin, koska tiesin kierteleväni ennen tilaisuutta muutaman tunnin Upper West Siden kortteleissa. Asuvalintani vuoksi minua luultiin muun muassa tilaisuuden käsiohjelmien jakajaksi. Mutta hauskaa meillä oli, vaatteista viis.

Kuvassa esiintyy Nyc Orava, hän ei ole pukeutunut iltapukuun

Illan juonsivat leffatähti Jake Gyllenhaal sekä televisiosta tutut Tina Fey (joka on täällä supersuosittu, noin joka kolmannella metromatkustajalla on naisen omaelämäkerta matkalukemisena) ja Jimmy Fallon. Musiikkia tarjosivat muun muassa amerikkalaisten suosikki Josh Groban, joka esittää sekä klassista että pop-musiikkia - ei Minnan eikä Jussin idoli ollenkaan, Trisha Yearwood, monesti palkittu country-laulajatar - yllättävän hyvä, melkein aloimme pitää country-musiikista ja Broadway-tähti Natasha Yvette Williams - mahtavaääninen mimmi, illan toiseksi paras. Sokerina pohjalla Elvis Costello ja kaikkein odotetuin, Paul Simon. Costello oli hyväntuulinen ja esiintyi virkeästi, mutta oli kuitenkin hienoinen pettymys, osa biisivalinnoista ei iskenyt. Paul Simon oli tietenkin hurmaava, pieni jo harmaantunut mies kitaransa kanssa, mutta vain pari kappaletta, harmi. Ihana silti.

Edullisista lipuista huolimatta istumapaikkamme olivat hyvät, näimme lavalle esteettömästi. Sali on sen verran pieni, että tunnelma oli jossain määrin intiimi, tähdet tuntuivat olevan lähellä. Konserttikäyttäytyminen poikkesi Black Keysista, kukaan ei esimerkiksi käyttänyt julkisesti laittomia päihteitä, mutta kyllä täälläkin rouvat ja herrat innostuivat joraamaan ja osoittivat kovaäänisesti suosiotaan. Mainio kokemus, toista samanlaista tuskin tulee. Jos tulee, tiedämme vastedes dress coden. Tilaisuuden jälkeen kovan luokan lahjoittajat jäivät nauttimaan tarjottuja coctaileja ja pikkusuolaista, 50 taalan lipulla ei valitettavasti päässyt siihen sarjaan.

Lincoln Center on hieno iltavalaistuksessaan

Paul Simon esitti tänään yhden Nyc Oravan suosikeista, Me and Julio Down by the Schoolyardin. Biisin video on niin New York!