Lempiaamiainen

Ei New Yorkia ilman aamiaista Five Leaves -ravintolassa. Sen ricottapannukakut saivat meidät torstaina puolen tunnin metromatkalle Greenpointiin (G-junalla omalta Smith-9th Streetin asemalta). Nyc Oravasta tuttu Greenpoint on aivan pohjoisinta Brooklynia, vain kapea East Riverin sivujoki erottaa sen Queensista. Kaupunginosassa on merkittävä puolalais-amerikkalainen yhteisö ja edelleen puolalaisuus näkyy ruokakauppoja ja kioskien lehtivalikoimaa myöten - mutta ihan kuin aiempaa vähemmän. New York on liikkeessä alati, alueet monikulttuuristuvat ja vanhastaan työväenluokkaiset kaupunginosat kuten Greenpoint keskiluokkaistuvat. Voi siis olla, ettei esimerkiksi niille vielä kymmenenen vuotta sitten näkemilleni aika menneen oloisille puolalaiskampaamoille ole enää kysyntää.

Vaatimattoman näköisestä rakennuksesta löytyy ihana Five Leaves, sen pannukakut ovat vähintään yhtä muhkeat kuin kuusi vuotta sitten. Heath Ledgerin unelmahan tämä ravintola oli, näyttelijä menehtyi tammikuussa 2008 ja ravintola avattiin saman vuoden syyskuussa. Heathilla olisi ollut lyhyt matka kuppilaansa, hän asui kumppaninsa Michelle Williamsin kanssa Brooklynin Boerum Hillissa.

Greenpointissa on sekä uljaita, historiallisia brownstone-taloja että pieniä söpöisiä townhouseja (ne ovat vähän kuin rivitaloja). Osa rakennuksista, kuten New Yorkissa ylipäätään, on todella aikansa eläneitä. Alhaalla kuvassa näkyvä Greenpointin postitoimisto vaikutti autiolta, kuin jonkin vanhan lännenleffan kulissilta. Mutta lippu oli salossa, joten kyllä se avoinna oli ja sain selvitettyä Eurooppaan menevän kirjemerkin suuruuden (joku tykkää lähettää vielä postikortteja). Postitus maan ulkopuolelle on paikallisille jotain korkeampaa matematiikkaa, koska välttämättä edes postivirkailija ei osaa auttaa asiassa. Nyt osasi, mutta merkkejä myyvien kioskien työntekijöillä on ollut useita ehdotuksia ja minulla kukkarossa siksi monenmoista merkkiä.

Greenpointin ovat jo vuosia sitten löytäneet nuoret, luovat ihmiset ja sen telakka-alueen vanhoissa varastoissa on uutta kuhinaa ja taiteilijoiden työtiloja. Greenpointin eteläinen naapuri, Williamsburg on kuitenkin se varsinainen hipsteriparatiisi. Pannukakuista turvonneina kävimme tsekkaamassa, kuinka kaupunginosa voi. Hyvinhän se näytti voivan, oli vilkasta ja paljon nuoria ihmisiä. Ei lastenvaunuja, koiriakin vähän - täällä kaiketi asutaan ennen perheen perustamista. Sopivan boheemia kaupunkimaisemaa edelleen: ravintoloita, baareja, klubeja, vintage-liikkeitä, graffiteja ja muraaleja. Williamsburgin talot ovat pieniä ja aika vaatimattomia, vanhaa työläiskaupunginosaa tämäkin. Nyt alueelle on rakennettu paljon uutta, etenkin rannan, East Riverin, tuntumaan on noussut aika päheitä pilvenpiirtäjiä - niistä ei ihan perushipsuli kämppää osta.

Williamsburg on niin tunnettu ja histerimaineessaan hypetetty, että se vetää Manhattanin ja Brooklyn Bridge Parkin sekä Brooklyn Heights Promenaden (joihin tullaan Manhattanin siluettia ihastelemaan) jälkeen eniten turisteja New Yorkissa (mekin kuulimme reissun ensimmäiset turret täällä). Sen huomaa myös matkamuistomyymälöistä, niitä ei juuri muualla Brooklynissa ole. Näissä liikkeissä ei kuitenkaan myydä sitä Manhattanilta tuttua muovikräässää, vaan vähän tyylikkäämpää tuliaista ja paikallisten käsityöläisten ja taiteijoiden tuotteita.

Brooklynin ja Manhattanin väliä kulkee julkisen liikenteen lautta, East River Ferry. Siihen kyytiin kannattaa jokaisen New Yorkissa kävijän hypätä. Me astuimme lauttaan Williamsburgissa ja jäimme pois seuraavalla laituripysäkillä, joka on Fulton Ferry Landing. Historiallinen Fulton Ferry Landing on palvellut Brooklynin ja Manhattanin välisen lauttaliikenteen laiturina jo vuonna 1642. Nykyään se on osa Brooklyn Bridge Parkia.

Williamsburgin lauttarantaan oli rakennettu kiva puistomainen oleskelutila, josta voi katsella vastarannalle, Manhattanin keskikaupunkiin. Brooklyn Bridge Parkissahan näkymä on Manhattanin alakaupungille. Mikäli haluaa nähdä New Yorkin vanhoja, kauniita siltoja lähemmin, matka East River Ferryllä on nappivalinta, sillä lautta kulkee Williamsburgin, Manhattanin ja Brooklynin siltojen ali. Lauttamatkan hinta on alle kolme taalaa ja kokemus hieno. Lippu on muistettava ostaa etukäteen laiturialueen automaatista, metrolippu ei lauttaan kelpaa.

Päivän askelia oli jo mittarissa, mutta kävelimme vielä kotia päin etelään kahden kilometrin mittaista Brooklyn Bridge Parkin rantaviivaa. Ja mikä puisto 34 hehtaarin kokoinen Brooklyn Bridge Park onkaan! Ihan älyttömän makea. Maanantaina näimme puiston pohjoista puolta, mutta puisto vain paranee täällä eteläpäässä. Istumapaikkoja Manhattanin ja merimaisemien ihailuun, taidetta, kävelykujia, aurinkoisia nurmikenttiä, vehreitä, varjoisia sopukoita, kivoja leikkialueita lapsille, piknik-pöytiä, kuntoiluvälineitä, jalkapallo- ja rantalentiskenttiä, kalastuspaikka, kajakkien lainausta. Nyc Oravalle puisto tässä laajuudessaan on ihan uutta, viimeisimmät rakennustyöt on saatu valmiiksi neljä vuotta sitten. Puisto päättyy Atlantic Avenuelle, Cobble Hillin kaupunginosaan. Jatkoimme siitä Carroll Gardensin piskuisen kaupunginosanaapurin, Columbia Street Waterfront Districtin kautta kisastudioon, viehättävään Court Street Tavern -ravintolaan. New York Rangersin matka Stanley Cupin finaaliin ei nyt hyvältä näytä, Tampa vei tämänkin ottelun.