Isä tuli kotiin
Keskiviikkoaamuna perheen isä tuli kotiin. Viestinnän asiantuntijan hommat Manhattanilla ovat loppu ja on Jussinkin aika palata karuun, suomalaiseen arkeen - vaimo ja poikahan ovat jo hyvän aikaa paiskineet töitä ja käyneet koulua. Maailmassa on vääryys (paitsi ehkei Rasmuksen mielestä).
Tuliaiseksi Jussi toi aamiaisbagelit, ostettu hetki sitten Mazzolasta. Myös muutaman teepaketin mies oli käynyt Fairwaysta ja Trader Joesta hakemassa, niillä voin ainakin kuukauden verran fiilistellä New Yorkia. Muita yllätystuomisia ei laukkuihin mahtunut, yllätyspettymyksenä aika monta tavaraa oli jäänyt kyydistä valitettavasti pois. Mutta minkäs mahtaa, kun tilaa ei ole. Ilokseni ihanat Fryen saappaat sekä Kalifornian reissulta ostettu makea laukku olivat Jussin matkassa, mies ei pyynnöstäni ollut laittanut niitä konttiin ja nyt sain jotakin Amerikan herkkua ylleni ja esiteltäväksi ystäville (minun ja Rasmuksen pakaaseihinhan ei Suomeen tullessamme mahtunut kuin aivan välttämättömin).
Jussi vaikuttaa yllättävän seesteiseltä, kuin kohtaloonsa sopeutuneelta. Vaimo veikkaa, että takapakkia vielä tulee... Ilma ainakin muuttui kuin iskusta surkeaksi; New Yorkissa on lämmintä ja Helsingissäkin eiliseen asti ihan mukavan leutoa, vaan tänään alkoi sade ja viileys.
Vuosi vierähti, mutta Nyc Orava ei ihan vielä lopeta blogiaan. Onhan vielä päivitettävä muun muassa auton ja kontin kohtalo ja jokusen sanan Ison Omenan isoista uutisistakin tänne painan.
Tuliaiseksi Jussi toi aamiaisbagelit, ostettu hetki sitten Mazzolasta. Myös muutaman teepaketin mies oli käynyt Fairwaysta ja Trader Joesta hakemassa, niillä voin ainakin kuukauden verran fiilistellä New Yorkia. Muita yllätystuomisia ei laukkuihin mahtunut, yllätyspettymyksenä aika monta tavaraa oli jäänyt kyydistä valitettavasti pois. Mutta minkäs mahtaa, kun tilaa ei ole. Ilokseni ihanat Fryen saappaat sekä Kalifornian reissulta ostettu makea laukku olivat Jussin matkassa, mies ei pyynnöstäni ollut laittanut niitä konttiin ja nyt sain jotakin Amerikan herkkua ylleni ja esiteltäväksi ystäville (minun ja Rasmuksen pakaaseihinhan ei Suomeen tullessamme mahtunut kuin aivan välttämättömin).
Jussi vaikuttaa yllättävän seesteiseltä, kuin kohtaloonsa sopeutuneelta. Vaimo veikkaa, että takapakkia vielä tulee... Ilma ainakin muuttui kuin iskusta surkeaksi; New Yorkissa on lämmintä ja Helsingissäkin eiliseen asti ihan mukavan leutoa, vaan tänään alkoi sade ja viileys.
Vuosi vierähti, mutta Nyc Orava ei ihan vielä lopeta blogiaan. Onhan vielä päivitettävä muun muassa auton ja kontin kohtalo ja jokusen sanan Ison Omenan isoista uutisistakin tänne painan.
Hyvähyvähyvä, ÄLÄ LOPETA!! :)
VastaaPoista/Anu