Copa America

Sunnuntaina Isossa Omenassa oli säpinää, suurimpana tapahtumana Pride-kulkue. Me aloitimme päivän vähän pienemmästä, perinteinen sekin, Smith Streetin Funday Sundaysta. Siellä on oltu aiempinakin kesinä.

Because, Brooklyn
Jokakesäinen kaupunginosatapahtuma Smith Street Funday Sunday
Herkkusmoothiet ja näin söpöistä mukeista



Lattarimusaa

Väki pisti salsaksi
Iltapäivällä Nyc Orava ja pojat erosivat omille teilleen. Jussi ja Rasmus lähtivät linja-autolla ihan toiseen osavaltioon, New Jerseyhin seuraamaan Copa America -turnauksen loppuottelua Argentiina-Chile. Finaalin kaikki 82 000 lippua oli myyty, joten New Jerseyn puolelle oli liikennettä reippaanlaisesti. Vaikka pojat varasivat matkaan aikaa, he myöhästyivät viitisen minuuttia matsin alusta. Tunnelma stadionilla oli melkoinen, mutta kaikki sujui rauhallisesti ja yleisö käyttäytyi hyvin jännittävästä kamppailusta huolimatta, joka selvisi vasta rangaistuspotkuilla. Argentiinan faneja oli ainakin Messi-paidoista päätellen enemmän, mutta Chile ylsi voittoon. Voi Lionel Messi -parkaa - hän sanoi päättävänsä maajoukkueuransa ja olisi niin halunnut yhden oikean (eli miesten MM tai Copa America) maajoukkuemestaruuden. Minä katsoin ottelua televisiosta ja kyllä Messi oli tyrmistynyt maansa häviöstä, oli kaverilla kyynel herkässä.

Nyc Oravalla oli mielessä muunlainen kulttuuri (futismatsi livenä olisi mieluusti kelvannut, mutta lippujen hinnat olivat jo hyvissä ajoin ostettuinakin niin suolaiset, ettei matkabudjetti oikein venynyt), menin Martin Creedin taidenäyttelyyn Manhattanille, Upper East Sidelle. Olin bongannut näyttelymainoksen metroasemalla ja muistin miehen siitä Brooklyn Bridge Parkissa pyörivästä Understanding-teoksesta, jonka ensimmäisenä lomapäivänä näimme. Ennen taidetta piti kuitenkin yllärinä käväistä taas kameraa korjauttamassa eli tällä kertaa ostamassa siihen uusi akku. Siihen upposi taas niin paljon aikaa, että juuri ja juuri ennätin Creedit katsomaan. Luonnollisesti samaan aikaan kuin kamera lamautui, ei puhelimenikaan halunnut olla enää yhteydessä maailmaan (minulla ei ollut mitään tietoa koko iltana ja yönä Jussista ja Rasmuksesta, eikä heillä minusta, jota taasen ihmetteli Jussi) eikä luottokorttiani voinut höylätä (erittäin mukavaa, kun mukana on juuri ja juuri 50 taalaa - niillä pitäisi hommata se akku, taidenäyttelyn lippu ja ruokaa).

Martin Creedin The Back Door -näyttely oli pistetty pystyyn komeaan Park Avenue Armoryyn, vanhaan linnoitukseen. Armory vie kokonaisen korttelin Park Avenuella, Upper East Sidella ja se antaa mahdollisuuden taiteelle, jota ei voi helposti tuoda tavanomaisimpiin museoihin. Creedin työt olivatkin installaatioita, kuin Armoryyn tehtyjä, suuria ja pieniä. Taiteilija oli mainiosti käyttänyt hyväkseen linnoituksen valtavia tiloja ja sen historiallista tarpeistoa, esimerkiksi hienoissa hopeaesinevitriineissä piileskeli legoista tehtyjä asetelmia ja suuret massiivipuuovet ja samettiverhot sulkeutuivat ja aukenivat saleissa melkein kummitusmaisesti. Makeinta oli kuitenkin ilmapallohuone. Yksinkertaista ja kreisiä, mutta hauskaa täyttää hieno vanha sali isoilla ilmapalloilla ja antaa yleisön sukeltaa joukkoon.

Iltasella pyörin vielä hetken Manhattanin yläkaupungilla, Fifth Avenuen kulmilla - sinne kun olin jo raahautunut.

Yhdysvaltain sisällisodan pohjoisvaltioiden kenraali William Tecumseh Shermanin patsas jököttää paraatipaikalla Manhattanin Fifth Avenuella, Ritz-hotellin ja Central Parkin 59. kadun sisäänkäynnin välissä
Saksalaisen taiteilija Isa Genzken suuret orkideat ilahduttavat Central Parkin 59. kadun sisäänkäynnissä kesän ajan

Central Parkin sisäänkäyntien liepeillä törmää Times Squaren ja Battery Parkin (sieltä lähtevät alukset Vapaudenpatsaalle) ohella useimmiten (eli aina) turistikrääsän myyjiin, nyt he houkuttelevat asiakkaita tällaisilla t-paidoilla. Muutoin presidenttiehdokkaat eivät juuri Nycin katukuvassa näy. Paikalliset kannustavat ikkunaplakaateissaan jonkin verran Sandersia, äänestävät todennäköisesti Clintonia (mutteivat jaksa innostua rouvasta) ja ovat tuskastuneita Trumpiin (mutteivat taida vaivaantua edes puhumaan hänestä)


Park Avenue Armory on valmistunut vuonna 1880 Yhdysvaltain sisällissotaan osallistuneen newyorkilaisrykmentin päämajaksi (sotahan oli tuolloin jo ohi, hulppeissa tiloissa kaiketi istuttiin iltaa ja siemailtiin viskiä menneitä muistellen - etenkin kun rykmentti tunnettin lempinimellä Silk Stocking Regiment, jäsenet nimittäin olivat kaupungin eliittiä)
Martin Creedin The Back Door -näyttelyyn voi mennä vielä elokuun ensimmäisellä viikolla

Martin Creedin valkoiset ilmapallot

Joku kurre eksyi pallomereen

Sunnuntain Pride-kulkue näkyi kaikkialla Manhattanilla (ja Greenwich Villagessa siihen osallistui presidenttiehdokas H. Clinton)
Copa America -finaali Met Life -stadionilla New Jerseyssa
Argentiina valkoisissa, voittaja Chile punaisissa
Yleisöä piirun yli 82 000

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

New York Historical Society

Tietenkään asunto ei ole valmis

One World Trade Center