Orava on kaupungissa taas

Kesäkuisena tiistaina, kahden vuoden tauon ja kipeän ikävän jälkeen, kurre lähti lomalle taas sinne minne kuuluukin - New Yorkiin. Seuraksi pääsivät mies ja poika.

Tällä kertaa kokeiltiin Atlantin ylitystä Islannin kautta. Finnairin suoraan lentoon verrattuna se säästi kolmen hengen seurueelta yhteensä hulppeat kuutisensataa euroa. Mutta aika lailla Hki-Nyc venähti. Jo valmiiksi kolmen tunnin pidempään matkustuaikaan kone oli vielä myöhässä niin Helsinki-Vantaan kuin Keflavikin lentoasemankin päässä. Ei kuitenkaan harmittanut, sillä Keflavikin kentälle oli puuhaa ja ostoslista laadittu: mukaan piti saada islantilaista ihmettä eli Bioeffect-kosmetiikkaa ja paikallista herkkua, lakusuklaata. Onnistui.

Iltamyöhällä (Suomen aikaan kello jo yökolmessa) John F. Kennedylla ajatus ainakin tunnin seisomisesta maahantulojonossa ei varsinaisesti innostanut, mutta homma toimikin nopeahkosti ja vaikutti aiempaa organisoidummalta. Sama myönteinen muutos lentokentän taksijonossa - jotakin oli tapahtunut, koska nyt turisti Suomesta osasi heti mennä oikeaan paikkaan odottamaan autoa ja taksijonon vahti vaikutti ihan oikealta työntekijältä, eikä vain joltain tyypiltä, joka heiluu siinä jakamassa epämääräisiä jonotuslappusia.

Miten ihanalta New York taas näyttikään! Manhattanin valot ja Brooklynin silta, aina ne häikäisevät. Täällä on parasta. Lomakotimme sijaitsee - yllätys, yllätys - Brooklynissa, Carroll Gardensin Henry Streetilla. Mihinkäs Nyc Orava muuallekaan? Sama paikka, mutta uudet kujeet (no, aika samoilla varmaan nekin mennään). Niistä kujeista sitten enemmän kunhan on 24 tunnin yhtäsoittoisen valvomisen merkit pyyhkäisty unilla pois.


Islanti näyttää siniseltä ja valkoiselta
Lakusuklaaostoksilla mopo karkasi pahasti käsistä (lakusuklaan lisäksi paikalliset suklaarusinat ovat ihania)

Nyc Orava kotona, Henry Streetilla










Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

New York Historical Society

Kuva
Jussi anoi perjantain vapaapäiväksi ja riensi vaimon kanssa Manhattanille. Yhteinen aika Isossa Omenassa päättyy pian, Nyc Orava saa viettää täällä enää kaksi kokonaista viikonloppua, kolmantena on raahauduttava väkisin synnyinmaahan - nyt on otettava ilo irti. Rasmus arvasi, että Manhattanin ilot tarkoittavat museokäyntiä ja jäi mieluummin Brooklyniin skeittaamaan. New York Historical Society on kaupungin vanhin museo, 208-vuotias. Nykyisellä paikallaan Upper West Sidella se on sijainnut kuitenkin vasta reilut sata vuotta. Museo esittelee niin Yhdysvaltain kuin New Yorkin historiaa. Ja on aika tylsä, erikoisnäyttelytkään eivät nyt naksahtaneet kohdilleen (esimerkiksi New Yorkin panimohistoria). Mielenkiintoisinta on New Yorkista kertova lyhytfilmi, se on niin hyvä, ettei sisäänpääsymaksu harmittanut. New York Historical Societylla on maan laajin Hudson River -koulukunnan maalausten kokoelma. Niiden tähden Nyc Orava halusi museoon ja harmistui, kun taulut olivatkin kiertueella jossai...
Lue lisää

Tietenkään asunto ei ole valmis

Kuva
Maanantaiaamuna Rasmus ilmoitettiin kouluun. Koko perhe meni metrolla alueen oppilaaksiottotoimistoon Brooklynin Fort Greeneen. Virkailija halusi pojasta jos jonkinlaista paperia, onneksi olimme varautuneet siihen ja meillä oli rokotustodistuksesta lähtien kaikki tarpeellinen mukana. Rasmus pääsee toivomaamme lähikouluun (BCS, Brooklyn School for Collaborative Studies) kuudennelle luokalle. Hän saa aloittaa sen heti, kun meille sopii (amerikkalaislapset ovat aloittaneet lukukautensa jo kuukausi sitten). Sehän sopii vaikka huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Kouluun ilmoittautuminen sujui nopeasti, puolessa tunnissa. Virkailija sanoi, että meiltä se kävi poikkeuksellisen joutuisasti, koska Jussi oli käynyt jo aiemmin keskustelemassa eikä meiltä puuttunut mitään papereita (pedantit suomalaiset). Minnan teki mieli aamiaista (aamuinen lähtö oli nopea), Fort Greenesta löysimme kivan bagel-paikan, La Bagel Delight. Bagelit ovat jäätelön ohella Nyc Oravan herkkua ja New York on tietenkin ...
Lue lisää

One World Trade Center

Kuva
Pakollinen (kaiketi aika monen Nyc-vierailijan) Century 21 -käynti keskiviikkona Manhattanin alakaupungilla, Financial Districtin kaupunginosassa. Huippu- ja ei niin huippusuunnittelijoiden vaatteita ja kenkiä edullisesti myyvästä tavaratalosta löytää yleensä aina jotakin kivaa. Tänä aamuna ei ollut ryysistäkään ja kyllä vain - löysin jotakin kivaa: ihanan mekon, ihanan neuleen ja ihan söpön yöpaidan. New Yorkin kesämuoti näyttää aika lailla samalta kuin se muinakin lähivuosien kesinä on näyttänyt eli rennolta ja lyhyeltä. Naisten mekot ja sortsit ovat pieniä, mutta uusia tuulia on tulossa: kaikkien vaatekauppojen rekeissä roikkuu pitkiä, osa aivan nilkkapituisia, hameita loppukesää ja syksyä odottaen. Hameissa on 50-luvun henkeä, leveitä helmoja ja vyötärö kohdallaan. Alakaupungin komeus ja Yhdysvaltain korkein rakennus One World Trade Center piti tietenkin Century 21:n kulmalla käydä tsekkaamassa. Sen kaikki 541 metriä avattiin käyttöön puolisentoista vuotta sitten ja kunhan loputk...
Lue lisää