Sormus

Keskiviikkona Manhattanin Upper East Sidelle, Metropolitan Museum of Artissa (Met) on pari Nyc Oravaa kiinnostavaa näyttelyä: Charles James sekä Garry Winogrand. Charles James, America's First Couturier, oli 1920-1970-luvuilla uransa tehnyt muotisuunnittelija, jonka upeasti leikattuja, melkeinpä arkkitehtuurisia juhlapukuja Metissä esitellään tänä kesänä. Newyorkilaisen valokuvaajan Garry Winograndin (1928-1984) kuvat ovat tuttuja monista postikorteista ja julisteista. Erityisesti katukuvaajana tunnetun Winograndin otokset ovat todella vangitsevia. Nyc Orava lämpimästi suosittelee näyttelyä, mikäli joku New Yorkiin eksyy syyskuun puoliväliin mennessä.

Met eli Metropolitan Museum of Art
Amerikan Louvreksi kutsuttu Met on suosittu kulttuurikohde ja sen likellä on aina kymmenittäin jätski-, hodari- ja prezelkärryjä
Ja aika usein Metin edessä on esiintyjiäkin kiertävän hattukolehdin kanssa
Metin komea aula
Valtavan kokoisessa museossa tarvitaan karttaa
Kai täältäkin jonnekin pääsee...

Charles Jamesin luomuksia
Suomi-pojat ja Garry Winograndin valokuvat. Ei elämää ilman älypuhelinta
Museon kattopuutarha on ihana ja aina käymisen arvoinen. Hissillä ylös vaan Manhattania ihmettelemään. Aamulla tai illalla. Baarikin löytyy, mikäli jano yllättää.

Metin Roof Gardenista on vaikuttava näköala
Roof Gardeniin rakennetaan kesäisin taideteos. Tänä vuonna se on Dan Grahamin peili-installaatio

Metista tultuamme kävelimme alas hienon hienoa Madison Avenueta Midtowniin saakka. Nelisenkymmentä katua, ihan hyvä liikuntasuoritus. Välissä piipahdimme Bloomingdalesin tavaratalossa (3rd Avenue, 59th Street). Kurre on ostanut vaatteita kasvavalle pojalleen, muttei juuri itselleen ja jotakin tekisi mieli. Mutta mitään sydämen vievää (ja kohtuuhintaista) ei löytynyt.

Iltapäivällä ala-kaupungille, rentoon East Villageen. Siellä ilokseni näin sen, mitä New Yorkista tulin hakemaankin: sormuksen. Ostin kaksi vuotta sitten newyorkilaissuunnittelija Erica Weinerin viehkon korun Nolitasta, joka ikäväkseni hävisi Suomessa. Weinerin omassa liikkeessä sormusta ei enää ole myynnissä, mutta East Villagessapa nökötti pieni lahjatavarakauppa, missä tuo ihanuus odotti sormeeni pujahtamista. Olen onnellinen.

Illalla taivas repesi melkein myrskyyn, me juoksimme sitä pakoon metroon ja kylään Brooklyniin. Olimme saaneet kutsun pizzalle Minnan ja Maxin luokse Bedford-Stuyvesantiin. Kiitos ihanalle isäntäparille illasta. Yöhön asti ukkosti ja satoi, taksilla siis kotiin Carroll Gardensiin.

Cupcake-automaatti. Tällaisenkin ihminen siis tarvitsee
Lempijätskipaikkani New Yorkissa on East Villagen Sundaes and Cones. Tänäänkin siellä
Minna ja ystävät
Saisiko kurrekin muuttaa teille, Minna ja Max? Niin tyylikäs asunto!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

New York Historical Society

Tietenkään asunto ei ole valmis

One World Trade Center