Super Bowl

Sunnuntaina 5.2. Suomi seurasi presidentinvaaleja ja Amerikka Super Bowlia. Super Bowl, amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelu, on kaiketi vuoden tärkein yksittäinen urheilutapahtuma Yhdysvalloissa. New Yorkissa sitä odotettiin erityisellä innolla, sillä matsissa kohtasivat New York Giants ja bostonilainen New England Patriots. Lehdet kirjoittivat parin viikon ajan ennen sunnuntaita sivutolkulla aiheesta ja ruokakaupat sekä ravintolat mainostivat ja myivät voimalla erityistä Super Bowl -sapuskaa. Nyc Oravalla, Jussilla ja poikasella oli kisastudio kotona, jonne ei hankittu ihan niin tuhtia purtavaa kuin amerikkalaisiin koteihin yleensä, mutta vähän suolaista ja makeaa kuitenkin.

Sata miljoonaa amerikkalaista nauliutui television ääreen sunnuntai-iltana, vain harva pääsi seuraamaan matsia paikan päälle Indianapolikseen, Indianan osavaltioon. Super Bowl on todellinen show. Ottelun lisäksi kohkataan kansallislaulun ja väliajan esiintyjistä sekä mainoskatkoista. Super Bowl on amerikkalaisen television kalleinta mainosaikaa ja moni yhtiö julkaisee silloin uusia tuotteita, esimerkiksi autovalmistajat esittelevät juuri myyntiin tulevia malleja. Mainoksia tulikin aivan tolkuttomasti, jokaisen tauon ja pelikatkon aikana; ne kaikki ruodittiin kahtena seuraavana päivänä muun muassa The New York Timesissa - mikä mainos oli hyvä, mikä epäonnistui. Kehuja sai Clint Eastwoodin tähdittämä amerikkalaista autoteollisuutta (jolla tunnetusti menee huonosti ja kaupungit, jotka ovat eläneet sillä, ovat aika surkeassa jamassa) kannustava esittely, ennemminkin pieni lyhytfilmi kuin mainos. Kansallislaulun (The Star-Spangled Banner) kajautti Kelly Clarkson, ensimmäisen American Idol -kisan voittaja. Väliajalla lavalle nousi Madonna, joka pyöräytti aikamoisen spektaakkelin. Rouva on vielä vedossa, vaikka lähikuva paljasti armottomasti yli viisikymppisen supertähden horjahtamiset ja tanssiaskelten hienoisen kankeuden. Madonna marssitti lavalle myös nuorempaa polvea, ja heistä yksi, M.I.A., pääsi kohauttamaan vilauttamalla pystyyn nostettua keskisormeaan.

Meille amerikkalaisen jalkapallon säännöt ovat melkoista hepreaa, mutta yllättävän nopeasti ottelu sai mukaansa. Kannatimme tietenkin Giantsia, seinälle teipattiin myös asiaan kuuluvasti Giants-juliste, joita sai viikon ajan lehtien välistä. Giantsin hehkutus ei ollut turhaa, ottelu päättyi newyorkilaisjoukkueen voittoon lukemin 21-17. Kentällä loisti Giantsin pelinrakentaja Eli Manning, joka valittiin ottelun tärkeimmäksi pelaajaksi.

Peli-ilta Henry Streetilla








Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen koulupäivä

Kuva
Jännittävä päivä koko perheelle, poika aloitti amerikkalaisen opintien. Matkaa tulevasta kodistamme BCS:n kouluun on reilut 100 metriä, aikaa siihen on hyvä varata puolitoista minuuttia. Tätä voi kutsua lähikouluksi! Tänään Bedford-Stuyvesantista matka kesti 40 minuuttia. Ei New York aina mitenkään erityisen siistiltä näytä. Bed-Stuylta lähdettiin sateessa ekaan koulupäivään Vararehtori otti meidät vastaan aamukahdeksan jälkeen. Koulun toimistohenkilökunnalta saimme lähemmäs kymmenen täytettävää lomaketta. Rasmuksen ja hänen vanhempiensa nimet, syntymäajat ja yhteystiedot kirjoitettiin niin moneen kertaan, että väkisinkin tuli mieleen pieni tehostaminen. Jokaisessa paperissa myös kysytään "ethnic background" ja useimmissa vielä erikseen onko "hispanic". Erikoiselta tuntuu näin tarkka luokittelu, mutta täällä se kai sitten on ihan normaalia. Rasmus kirjataan valkoiseksi ja hän kuuluu etniseltä taustaltaan koulun vähemmistöön. Koulupäivä kestää peräti seitsemä...
Lue lisää

Amerikkalainen luottokortti

Kuva
Aamu käynnistyi smoothiella ja The New York Timesin kulttuurisivuilla, jotka alkavat sivulta C1 ja päättyvät sivulle C37. Luovutin aika nopeasti. Tarkemmin katsoin, mitä elokuvia menee (liikaa) ja, ketkä pop-artistit konsertoivat (liian moni) kaupungissa. Taidemuseoiden näyttelyt ja pikainen silmäys Broadwayn esityksistä, siinä on Nyc Oravalle riittävästi. New York on kulttuuripääkaupunki aina. Päivittäisen sanomalehden lisäksi olemme saaneet muutakin postia, se on aina mukavaa, mutta täällä kaukana sukulaisista ja ystävistä sitä oikein odottaa. Tänään tuli varmasti Suomi-USA postinkannon ennätys, kuori leimattu Suomessa 2.11. ja meidän postilokerossamme 4.11. Viikko on ollut ennen tätä vakioaika. Kontista uutisia: se on lähtenyt Helsingin satamasta vasta viikko sen jälkeen, kun minä ja Rasmus olimme jo saapuneet New Yorkiin. Taas hoputettiin pientä ihmistä, tiukalla aikataululla oli laitettava kaikki valmiiksi ja sitten kontti lojuu jossain päivätolkulla. Onneksi täällä on ollut l...
Lue lisää

Kylmää ja sadetta

Kuva
Jussin toinen viikko Isossa Omenassa alkoi kylmässä ja sateessa (sitä se on Helsingissäkin). Miehellä oli koko viikonlopun ja maanantaiaamun niin viileä asunnossaan, että sormet kohmettuivat. Vuokraemäntä kertoi, ettei lämmitystä ole voitu vielä laittaa päälle, koska boileri pitää pestä. Illaksi pesu oli sitten ilmeisesti tehty, koska asunnossa tarkeni. Kodin etsintä jatkuu. Tänään maanantaina Jussi katsoi kaksi huoneistoa Park Slopessa. Ensimmäinen erinomaisella paikalla aivan Slopen keskustassa, Rassen "ykköskouluun" alle puolen kilometrin matka, mutta kämppä täysin vailla säilytystiloja, ei kaapin kaappia, lokeron lokeroa. Wc-tilassa ei tasoja edes hammasharjoille. Ei myöskään pesukonetta. Toinen huoneisto sijaitsee Park Slopen eteläosassa, vähemmän keskiluokkaisella ja siksi edullisemmalla alueella. Kalustettua ja kodinkonein varustettua asuntoa vuokraa suoraan sen haltija, mukava sudanilainen nainen. Hän on menossa synnyinmaahansa käymään, mutta ehkä tuloss...
Lue lisää