Chinatown

Sunnuntaina Manhattanin Chinatownissa nähtiin kiinalaisen uudenvuoden huipentuma, The Lunar Parade: Lion ja Dragon Dance -esityksiä, musiikkia ja paljon, paljon ihmisiä - myös Nyc Orava, Jussi ja Rasmus. Juhlassa oli erityistä hohtoa, sillä vuosi on lohikäärmeen, joka on hyvin tärkeä kiinalaisille, se on suosituin kiinalaisen astrologian 12 merkistä ja esimerkiksi syntyvyys kasvaa kaukoidässä lohikäärmeen vuosina.

Carroll Gardensista pääsee helposti Chinatowniin, se on vain neljän metropysäkin päässä. Jäimme pois East Broadwayn asemalla ja kävelimme paraatin lähtöpisteeseen, Canal Streetin ja Mott Streetin risteykseen. Canal Street on Chinatownin suurin, ja tylsin katu; siellä kaupataan lähinnä piraattituotteita ja matkamuistoja. Mott Street, jota pitkin päivän paraati kulki, sen sijaan on mukava kävelykatu. Sen likeltä löytyy paljon söpöjä pikkukatuja, joissa pääsee täysin kiinalaisten tekstien, puotien ja ravintoloiden täyttämään maailmaan - ja turistejakin on vähemmän.

Chinatown sijaitsee Downtownissa, Lower East Siden tuntumassa. Sen vieressä nököttää Little Italy, joka on kuitenkin enää vain pieni turistinähtävyys. Alueen historia on ollut värikäs ja verinenkin, ja aluetta halkova Bowery New Yorkin pahamaineisimpia katuja. Ennen 1800-luvun siirtolaisaaltoa Bowerylla asuivat rikkaat kaupunkilaiset ja sitä reunustivat kalliit kaupat. Siirtolaisten saapuessa alakaupunkiin varakas väki karkasi pohjoisemmaksi ja elegantin kadun valtasivat bordellit, rähjäiset kapakat ja halvat yömajat. Läheisen slummialueen Five Pointsin jengit hallitsivat koko kaupunginosaa, pelottavin oli The Bowery Boys. Tästä aikakaudesta kertoo Martin Scorsesen elokuva Gangs of New York, Daniel Day-Lewisin näyttelemä jengipomo perustuu Bowery Boysin johtajan William "Bill The Butcher" Poolen hahmoon. Bowery oli pitkään sangen synkkää seutua, vielä 1970-luvulla siellä oleilivat päihderiippuvaiset ja kodittomat. Boweryn tunnetuin asukas lienee ollut kirjailija William S. Burroughs, itsekin narkomaani. Parikymmentä vuotta sitten alkoi Boweryn nousu ja 2000-luvulta lähtien se on ollut rauhallinen kulkuväylä, viimeistään Whole Foodsin tulo kadulle keskiluokkaisti Boweryn.

Kiinalaisia alueelle muutti 1800-luvun puolivälin jälkeen, aluksi tosin vain miehiä. Rikollisuus pesiytyi myös kiinalaisten keskuuteen ja monet aasialaiset jengit ottivat vuosikymmeniä väkivaltaisesti yhteen. Kuten koko Manhattan, Chinatownkin rauhoittui 1990-luvulla. Chinatown on todella suuri ja laajenee koko ajan. Siellä asui vuonna 1900 jo 7000 kiinalaista ja 2000-luvulle tultaessa noin 55 000. Raja Lower East Siden kanssa ei ole mitenkään tarkka ja virallisten tilastojen mukaan Chinatownissa asuu yllättävän paljon valkoisia. Monille uusille kiinalaisille siirtolaisille Manhattanin Chinatown on jo niin kallis, että uusia kiinalaisia kaupunginosia on syntynyt Brooklyniin ja Queensiin.

Vaikka ollaan New Yorkissa, läntisen maailman ytimessä, Manhattanin Chinatown on niin kiinalainen kuin olla voi. Kauppojen ja ravintoloiden työntekijöistä nuoremmat puhuvat englantia, vanhemmasta kiinalaisväestöstä 70 prosentilla on hyvin heikko englanninkielen taito. Niinkin voi pärjätä, Chinatownissa kiinalaiset asioivat paljolti keskenään. Yksityisyritteliäisyys on täällä kunniassaan, pikkuliikkeitä on paljon ja ainakin tänään näytti olevan hyvä päivä bisnekselle. Aina ei ole ollut yhtä hyvin, Chinatown kärsi vuoden 2001 terrori-iskussa huomattavia taloudellisia vahinkoja, sijaitseehan se niin etelässä, lähellä entisiä kaksoistorneja, ja moni joutui lopettamaan liiketoimintansa.

The Lunar Paraden tanssivat leijonat ja lohikäärmeet olivat todella hienoja. Karnevaalihenki oli korkealla, ihmiset iloitsivat ja ostivat jälkikasvulleen vaimean äänen päästäviä party snapseja maahan heitettäviksi ja pahvisia rullia, joista ammutaan ilmaan värikästä paperisilppua. Porukkaa riitti, mutta paraatin loputtua kaduilla pääsi hyvin liikkumaan. Aterioimme vinkistä mainiossa Joe's Gingerissa tietenkin kiinalaista ruokaa, ei täällä paljon muuta tarjotakaan.

Canal Streetilla sijaitseva Mahayana Temple on suurin Chinatownin temppeleistä

Temppelin vieressä on Fung Wah -bussiyhtiö, jonka kyydissä pääsee Bostoniin (minnekään muualle se ei aja) 15 taalalla

Canal Streetilla on Chinatownin paloasema. Yksikkö on kaupungin vanhin, perustettu vuonna 1731 (nimi oli tosin silloin jotakin ihan muuta)

Boweryn McDonalds. Chinatownissa Mäkisetkin ovat veikeämpiä

Rasmus sai vieressään seisovalta kiinalaistytöltä rasiallisen party snapseja. Ne viskataan rivakasti maahan, jolloin syntyy pikkuinen pamahdus

Paraatia odotellessa

Näkisiköhän täältä jotakin?

Kyllä sieltä joku lion tai dragon tulee

Tämä on varmasti lohikäärme

Ei paraatia ilman Yhdysvaltain lippua

Lopuksi nähtiin Kiinan lippu

Karnevaalikrääsää kaupan

Chinatown on tiivis

Katulamput kaupunginosan tyyliin

Poliisit Chinatownin ja Little Italyn rajalla. Takana näkyy italialaisravintoloita ja Italian lippu

Juhla alkaa olla ohi...

ja kaupungin puhdistuslaitos ryhtyy työhön. Kuinkakohan monen tuhannen taalan arvosta maassa on paperisilppua?

Iltapäivällä kuljimme kiinalaiskortteleita itään, täällä paikalliset käyvät ostoksilla. Kaduilla on kymmenittäin hedelmä-, vihannes- ja kalatoreja. Hinnat ovat tuotteesta riippuen 50-80 prosenttia halvempia kuin muualla Manhattanilla tai omassa Carroll Gardensissamme. Ostin puoli kiloa viinirypäleitä taalalla ja kaksi täydellisesti kypsynyttä avokadoa taalalla nekin. Tuoreesta kalastakaan ei tarvitse juuri maksaa ja tarjonta on uskomaton, valinnanvaraa löytyy (myös sellaista mitä en olisi halunnut nähdä, eläviä kilpikonnia). Kaupoista kummallisimpia ovat kiinalaiset sekatavarakaupat, ne ovat sellaisia ihmeitä täynnä, ettei niistä ota selvää ainakaan Nyc Orava, englanniksi ei juuri ole tuotetietoja eikä palveluakaan. Rohkea Rasmus uskalsi kuitenkin ostaa kiinalaisia irtokarkkeja. 

Sangen jännittävää syötävää

Namivalikoima. Pussi täyttyi 60 sentillä - aika halpaa

Kalakaupassa

Kala poikineen. Asiakkaat ovat varsin omatoimisia, omin käsin tarkistavat fisujen kiduksetkin - punaisilta eli tuoreilta näyttivät

Ruokatorien ja -kauppojen lisäksi itäisellä Chinatownilla sijaitsee paljon leipomoita ja kiinalaisia kahviloita. Kiinalaiset ovat kuin suomalaiset, pitävät kalasta ja pullasta. Kyllä, meille tutun näköinen vehnänen on suosituin herkku täällä. Toki leivoksiakin löytyi. Ihan mallikelpoisia ja tietenkin kovin edullisia, taalasta kahteen. Nautimme jälkkärit Century Cafessa, kiinalainen Tiramisu pesi monet italialaiset misut mennen tullen, aivan taivaallinen. Kahvilassa ei meidän lisäksemme ollut valkonaaman valkonaamaa; Jussi näytti kahvilan kassalla seistessään koomiselta, pitkältä hipsteriltä.

Century Cafe

Kahvilan jumala on saanut teetä ja vähän syötävää

Pimeän jo laskeutuessa käväisimme vielä Columbus Parkissa. Alue oli ennen puiston rakentamista kaupungin kurjinta ja hurjinta slummia Five Pointsia. Nykyään 1800-luvun lopulla rakennettu puisto on mitä leppoisin. Kiinalaisväestö harrastaa siellä Tai Chita, pelaa tammea ja musisoi. Illalla porukkaa seisoi kymmenittäin puiston pöytien äärellä hiirenhiljaa seuraamassa tammiotteluita. Kovasta menneisyydestä muistutti vain vankienkuljetusauto, jonka näimme lähtevän viereisestä vankilasta, Manhattanin ainoasta.

Hänkin lähtee jo kotiin

Tämä tuli meille muistoksi ja ripustettiin master bedroomin ikkunasta roikkumaan. Ei näin söpöä dragonia voinut puotiin jättää, ja varmasti on Made in China (kerrankin se on hyvä juttu)