Nyc Orava eksyi

Rasmus pääsi bändikoulussa viimein kunnolla treenaamaan, yhtye on kasassa ja esitettävät kappaleet päätetty. Neljästä tarkkaan harkitusta biisistä pojat harjoittelevat ensimmäiseksi Nirvanan Lithiumia, aika tanakka alku 12-vuotiaille soittajille. Laulaja valittiin tänään, muttei taiteellisin tai teknisin ansioin. Kukaan neljästä kaverista ei oikein lämmennyt solistin uralle, joten se piti suurin piirtein arpoa. Rumpalille (Rasmus) ja basistille ei opettaja viitsinyt laulamista sälyttää, heillä on riittävästi harjoittelemista instrumenteissaan. Kitaristeja oli kuitenkin kaksi, toinen joutui soittamisesta luopumaan ja tarttumaan mikkiin.

Nyc Orava päätti viime perjantaisen epäonnisen taksimatkan opettamana viedä Rasmuksen metrolla bändikouluharjoituksiin, myöhästymisen uhallakin. Brooklynista pääsee helposti Manhattanille, mutta poikittaisliikenne alueen sisällä on osittain kehnoa - kuten meiltä Prospect Heightsiin. Rasmus oli kuitenkin pojista ensimmäisenä paikalla, joten eiköhän mennä jatkossakin julkisilla. Treenin ajaksi Minna käveli Park Slopeen ja vietti puolitoista tuntia kahvilassa kaakaon ja Jari Tervon Layla-kirjan kanssa. Ja eksyi ensimmäistä kertaa Brooklynissa. iPadiin ladatusta kartasta huolimatta en meinannut päästä enää Park Slopesta Prospect Heightsiin, vaikka ne ovat vierekkäiset kaupunginosat. Kartassa vilkkuva sininen piste, joka kertoi koko ajan sijaintini, loittoni vain Rasmuksen harrastuspaikasta, kun mielestäni kävelin sinne päin. Puolia tuntia harhailtuani löysin etsimäni ja pääsimme pojan kanssa kotiin isän kattaman ruokapöydän ääreen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen koulupäivä

Kuva
Jännittävä päivä koko perheelle, poika aloitti amerikkalaisen opintien. Matkaa tulevasta kodistamme BCS:n kouluun on reilut 100 metriä, aikaa siihen on hyvä varata puolitoista minuuttia. Tätä voi kutsua lähikouluksi! Tänään Bedford-Stuyvesantista matka kesti 40 minuuttia. Ei New York aina mitenkään erityisen siistiltä näytä. Bed-Stuylta lähdettiin sateessa ekaan koulupäivään Vararehtori otti meidät vastaan aamukahdeksan jälkeen. Koulun toimistohenkilökunnalta saimme lähemmäs kymmenen täytettävää lomaketta. Rasmuksen ja hänen vanhempiensa nimet, syntymäajat ja yhteystiedot kirjoitettiin niin moneen kertaan, että väkisinkin tuli mieleen pieni tehostaminen. Jokaisessa paperissa myös kysytään "ethnic background" ja useimmissa vielä erikseen onko "hispanic". Erikoiselta tuntuu näin tarkka luokittelu, mutta täällä se kai sitten on ihan normaalia. Rasmus kirjataan valkoiseksi ja hän kuuluu etniseltä taustaltaan koulun vähemmistöön. Koulupäivä kestää peräti seitsemä...
Lue lisää

Amerikkalainen luottokortti

Kuva
Aamu käynnistyi smoothiella ja The New York Timesin kulttuurisivuilla, jotka alkavat sivulta C1 ja päättyvät sivulle C37. Luovutin aika nopeasti. Tarkemmin katsoin, mitä elokuvia menee (liikaa) ja, ketkä pop-artistit konsertoivat (liian moni) kaupungissa. Taidemuseoiden näyttelyt ja pikainen silmäys Broadwayn esityksistä, siinä on Nyc Oravalle riittävästi. New York on kulttuuripääkaupunki aina. Päivittäisen sanomalehden lisäksi olemme saaneet muutakin postia, se on aina mukavaa, mutta täällä kaukana sukulaisista ja ystävistä sitä oikein odottaa. Tänään tuli varmasti Suomi-USA postinkannon ennätys, kuori leimattu Suomessa 2.11. ja meidän postilokerossamme 4.11. Viikko on ollut ennen tätä vakioaika. Kontista uutisia: se on lähtenyt Helsingin satamasta vasta viikko sen jälkeen, kun minä ja Rasmus olimme jo saapuneet New Yorkiin. Taas hoputettiin pientä ihmistä, tiukalla aikataululla oli laitettava kaikki valmiiksi ja sitten kontti lojuu jossain päivätolkulla. Onneksi täällä on ollut l...
Lue lisää

Kylmää ja sadetta

Kuva
Jussin toinen viikko Isossa Omenassa alkoi kylmässä ja sateessa (sitä se on Helsingissäkin). Miehellä oli koko viikonlopun ja maanantaiaamun niin viileä asunnossaan, että sormet kohmettuivat. Vuokraemäntä kertoi, ettei lämmitystä ole voitu vielä laittaa päälle, koska boileri pitää pestä. Illaksi pesu oli sitten ilmeisesti tehty, koska asunnossa tarkeni. Kodin etsintä jatkuu. Tänään maanantaina Jussi katsoi kaksi huoneistoa Park Slopessa. Ensimmäinen erinomaisella paikalla aivan Slopen keskustassa, Rassen "ykköskouluun" alle puolen kilometrin matka, mutta kämppä täysin vailla säilytystiloja, ei kaapin kaappia, lokeron lokeroa. Wc-tilassa ei tasoja edes hammasharjoille. Ei myöskään pesukonetta. Toinen huoneisto sijaitsee Park Slopen eteläosassa, vähemmän keskiluokkaisella ja siksi edullisemmalla alueella. Kalustettua ja kodinkonein varustettua asuntoa vuokraa suoraan sen haltija, mukava sudanilainen nainen. Hän on menossa synnyinmaahansa käymään, mutta ehkä tuloss...
Lue lisää