Islands
New Yorkissa törmää erilaisiin saariin vähän väliä. Koko ihana kaupunki koostuu lähinnä saarista, sen viidestä piirikunnasta vain The Bronx sijaitsee mantereella. Saaria, isompia ja pienempiä, asuttuja ja asumattomia, on kaupungin ympäristössä todella paljon - ei ihme, että Nyc Oravalla menevät Staten Islandit ja City Islandit sekaisin. Asiaa on syytä selventää, ohessa lähiympäristön tunnetuimpia saaria.
Manhattan on tietenkin saari, Harlem River erottaa sen The Bronxista. Staten Island on saari. Se on Ison Omenan alueista ainoa, jonne ei pääse muista kaupungin piirikunnista metrolla, sinne kuljetaan reittiliikennelautalla. Erikoista on, että kaupungin liikennelaitoksen (MTA) operoimat Staten Island Ferryt ovat ilmaisia. Brooklynista saarelle pääsee autolla Verrazanon riippusiltaa pitkin (New Yorkin maraton alkaa Staten Islandista. Tällöin Verrazano Bridge suljetaan liikenteeltä ja maratoonarit juoksevat sen kautta seuraavaan etappiinsa, Brooklyniin).
Eniten ihmetyttää Long Island, ja kimurantti se onkin. Long Island jakautuu neljään piirikuntaan. Niistä kaksi, Brooklyn ja Queens kuuluvat New Yorkin kaupunkiin ja toiset kaksi, Nassau ja Suffolk ovat New Yorkin esikaupunkeja, samaa metropolialuetta. Me siis asumme konkreettisesti Long Islandilla, mutta emme kuitenkaan. Kun täällä puhutaan Long Islandista, sillä tarkoitetaan New Yorkin kaupungin ulkopuolisia piirikuntia, Nassauta ja Suffolkia. Ne ovat vauraita ja turvallisia asuinpaikkoja, Nassaun piirikunnassa asuu erityisen paljon rikkaita, keskimääräinen tulotaso on koko maan kymmenenneksi korkein.
Huvipuistostaan tunnettu Coney Island ei varsinaisesti ole saari, se on aikoinaan täyttömaalla yhdistetty Brooklyniin. Coney Island on eksoottinen kokemus ensikertalaiselle. Huvipuisto ei ole erityisen hieno, eivätkä laitteet suurenmoisia, mutta tunnelma on ainutlaatuisen värikäs. Esillä on kaikenlaista friikkisirkusta ja alueella huvittelemassa olevat ihmiset pistävät parastaan niin pukeutumisessaan kuin hengailussaan. Viime kesänä Minna ja Jussi vierailivat täällä ja olivat estyneinä suomalaisina hämmentyneitä: jengi joraili estottomasti kaikkialla soivan musiikin tahdissa. Ei siinä mitään, mutta tanssityyli ja asusteet olivat useimmilla suoraan K18-elokuvista - ei suinkaan pikku kisailua, vaan suoraan asiaan (kai joku vaatekappale oli välissä). Ehkäpä hyvin lämmin kesäilta houkutti kuherteluun. Lapsiperheitä paikalla oli kuitenkin paljon, Manhattanin Uptownin valkoiset perheet olivat kyllä jättäneet tulematta tälläkin kertaa. Coney Islandilla on viehättävä puinen rantabulevardi, Boardwalk. Kun sitä kävelee riittävän pitkälle, tulee Coney Islandin kiehtovimmalle alueelle, Brighton Beachille. Silmänräpäyksessä englanti ja espanja vaihtuvat venäjän kieleksi, rohkeasti pukeutuneet latinot jäävät taakse ja venäläiset rouvat ja herrat istuvat puiston penkeillä, vanhanaikaisissa vaatteissaan, kummatkin omilla puolillaan bulevardia. Alue on venäläisten, erityisesti venäjänjuutalaisten asuttamaa. Täältä saa vodkaa, ravintoloiden ruokalistat ovat kyrillisin kirjaimin ja suosituimman kuppilan nimi on Tatiana. Coney Islandin lempinimi onkin Little Odessa.
Kaupungin pikkusaarista kaksi kuuluisinta vetää miljoonia matkaajia vuosittain. Ne ovat vierekkäin ja samalla lauttareissulla pääsee molempiin. Maineikkain on Liberty Island, täällä seisoo uljas, jalustoineen 93 metrinen Vapaudenpatsas. Ranskalaiset lahjoittivat sen Yhdysvalloille, paljastamistilaisuus oli vuonna 1886. Toisessa suositussa turistisaaressa, Ellis Islandissa on todellista historian havinaa. Siellä sijaitsi maahanmuuttajien vastaanottokeskus vuosina 1892-1954. Näiden 62 vuoden aikana saaren kautta saapui Yhdysvaltoihin 12 miljoonaa siirtolaista. Nykyään vastaanottokeskus on museo, ja aika koskettava sellainen.
Roosevelt Island on asuttu saari, väkeä noin 10 000. Siellä on aiemmin ollut vankila, jossa ovat istuneet muun muassa Billie Holiday, rikoksena maksullisen seksin tarjoaminen sekä Mae West, joka joutui kaltereiden taa turhan seksikkäästä esityksestä. Viime vuosikymmeninä saarella on ollut varsin rauhaisaa, siellä on asunut Sinkkuelämää-sarjan näyttelijätär Sarah Jessica Parker sekä YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan (järjestön työntekijöitä asuu saarella aika paljon). Paras syy mennä saarelle on Roosevelt Island Tram. Se on maan toinen (Portlandissa se toinen) kaupunkiliikenteessä käytettävä köysirata ja mainio kokemus. Muutamassa minuutissa lasinen vaunu vie Upper East Sidelta Roosevelt Islandille ja antaa esteettömän näkömän East Riverin yltä Manhattanille metrolipun hinnalla. Mikäli vain näköalat kiinnostavat, voi saman tien tulla takaisin.
Kesäisiä retkikohteita ovat Governors Island sekä City Island. Edellinen on kuulunut armeijalle ja on avattu yleisölle muutama vuosi sitten. Skeittarit ja pyöräilijät viihtyvät siellä ja saaren nurmikentät kutsuvat eväsretkeilijöitä. Muutaman tuhannen asukkaan City Island on kuin viehättävä rannikkokylä, venesataman ravintoloissa nautitaan tuoretta kalaa ja pyyntionneaan voi käydä kokeilemassa vuokraveneellä ja -vavalla.
Broad Channelissa asuu vain kolmisentuhatta ihmistä, mutta siivekkäitä sitäkin enemmän, lintubongaajille saari onkin kuulemma elämys. Randall's & Ward's Islandissa ei vakituisia asukkaita juuri ole, se on urheilijoiden paratiisi jalkapallo- ja baseballkenttineen.
Melko lähellä on muitakin saaria, jotka ovat etenkin kesällä suosittuja, esimerkiksi Fire Island ja Jones Beach Island. Vetonauloina ovat hiekkarannat, joiden lämpöön nycilaiset menevät paistattelemaan - ehkäpä Nyc Oravakin puolen vuoden päästä.
Tottahan saarista on mainittava sangen kuuluisa Rikers, vaikkei Nyc Oravalla eikä muilla New York Cityn kävijöillä ole toivottavasti sinne mitään asiaa. Rikersin vankilasaari täyttää tänä vuonna 80 vuotta, 15 000 ei-vapaaehtoisella asukkaallaan se on maailman suurin rangaistuslaitos.
Manhattan on tietenkin saari, Harlem River erottaa sen The Bronxista. Staten Island on saari. Se on Ison Omenan alueista ainoa, jonne ei pääse muista kaupungin piirikunnista metrolla, sinne kuljetaan reittiliikennelautalla. Erikoista on, että kaupungin liikennelaitoksen (MTA) operoimat Staten Island Ferryt ovat ilmaisia. Brooklynista saarelle pääsee autolla Verrazanon riippusiltaa pitkin (New Yorkin maraton alkaa Staten Islandista. Tällöin Verrazano Bridge suljetaan liikenteeltä ja maratoonarit juoksevat sen kautta seuraavaan etappiinsa, Brooklyniin).
Eniten ihmetyttää Long Island, ja kimurantti se onkin. Long Island jakautuu neljään piirikuntaan. Niistä kaksi, Brooklyn ja Queens kuuluvat New Yorkin kaupunkiin ja toiset kaksi, Nassau ja Suffolk ovat New Yorkin esikaupunkeja, samaa metropolialuetta. Me siis asumme konkreettisesti Long Islandilla, mutta emme kuitenkaan. Kun täällä puhutaan Long Islandista, sillä tarkoitetaan New Yorkin kaupungin ulkopuolisia piirikuntia, Nassauta ja Suffolkia. Ne ovat vauraita ja turvallisia asuinpaikkoja, Nassaun piirikunnassa asuu erityisen paljon rikkaita, keskimääräinen tulotaso on koko maan kymmenenneksi korkein.
Huvipuistostaan tunnettu Coney Island ei varsinaisesti ole saari, se on aikoinaan täyttömaalla yhdistetty Brooklyniin. Coney Island on eksoottinen kokemus ensikertalaiselle. Huvipuisto ei ole erityisen hieno, eivätkä laitteet suurenmoisia, mutta tunnelma on ainutlaatuisen värikäs. Esillä on kaikenlaista friikkisirkusta ja alueella huvittelemassa olevat ihmiset pistävät parastaan niin pukeutumisessaan kuin hengailussaan. Viime kesänä Minna ja Jussi vierailivat täällä ja olivat estyneinä suomalaisina hämmentyneitä: jengi joraili estottomasti kaikkialla soivan musiikin tahdissa. Ei siinä mitään, mutta tanssityyli ja asusteet olivat useimmilla suoraan K18-elokuvista - ei suinkaan pikku kisailua, vaan suoraan asiaan (kai joku vaatekappale oli välissä). Ehkäpä hyvin lämmin kesäilta houkutti kuherteluun. Lapsiperheitä paikalla oli kuitenkin paljon, Manhattanin Uptownin valkoiset perheet olivat kyllä jättäneet tulematta tälläkin kertaa. Coney Islandilla on viehättävä puinen rantabulevardi, Boardwalk. Kun sitä kävelee riittävän pitkälle, tulee Coney Islandin kiehtovimmalle alueelle, Brighton Beachille. Silmänräpäyksessä englanti ja espanja vaihtuvat venäjän kieleksi, rohkeasti pukeutuneet latinot jäävät taakse ja venäläiset rouvat ja herrat istuvat puiston penkeillä, vanhanaikaisissa vaatteissaan, kummatkin omilla puolillaan bulevardia. Alue on venäläisten, erityisesti venäjänjuutalaisten asuttamaa. Täältä saa vodkaa, ravintoloiden ruokalistat ovat kyrillisin kirjaimin ja suosituimman kuppilan nimi on Tatiana. Coney Islandin lempinimi onkin Little Odessa.
Kaupungin pikkusaarista kaksi kuuluisinta vetää miljoonia matkaajia vuosittain. Ne ovat vierekkäin ja samalla lauttareissulla pääsee molempiin. Maineikkain on Liberty Island, täällä seisoo uljas, jalustoineen 93 metrinen Vapaudenpatsas. Ranskalaiset lahjoittivat sen Yhdysvalloille, paljastamistilaisuus oli vuonna 1886. Toisessa suositussa turistisaaressa, Ellis Islandissa on todellista historian havinaa. Siellä sijaitsi maahanmuuttajien vastaanottokeskus vuosina 1892-1954. Näiden 62 vuoden aikana saaren kautta saapui Yhdysvaltoihin 12 miljoonaa siirtolaista. Nykyään vastaanottokeskus on museo, ja aika koskettava sellainen.
Roosevelt Island on asuttu saari, väkeä noin 10 000. Siellä on aiemmin ollut vankila, jossa ovat istuneet muun muassa Billie Holiday, rikoksena maksullisen seksin tarjoaminen sekä Mae West, joka joutui kaltereiden taa turhan seksikkäästä esityksestä. Viime vuosikymmeninä saarella on ollut varsin rauhaisaa, siellä on asunut Sinkkuelämää-sarjan näyttelijätär Sarah Jessica Parker sekä YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan (järjestön työntekijöitä asuu saarella aika paljon). Paras syy mennä saarelle on Roosevelt Island Tram. Se on maan toinen (Portlandissa se toinen) kaupunkiliikenteessä käytettävä köysirata ja mainio kokemus. Muutamassa minuutissa lasinen vaunu vie Upper East Sidelta Roosevelt Islandille ja antaa esteettömän näkömän East Riverin yltä Manhattanille metrolipun hinnalla. Mikäli vain näköalat kiinnostavat, voi saman tien tulla takaisin.
Kesäisiä retkikohteita ovat Governors Island sekä City Island. Edellinen on kuulunut armeijalle ja on avattu yleisölle muutama vuosi sitten. Skeittarit ja pyöräilijät viihtyvät siellä ja saaren nurmikentät kutsuvat eväsretkeilijöitä. Muutaman tuhannen asukkaan City Island on kuin viehättävä rannikkokylä, venesataman ravintoloissa nautitaan tuoretta kalaa ja pyyntionneaan voi käydä kokeilemassa vuokraveneellä ja -vavalla.
Broad Channelissa asuu vain kolmisentuhatta ihmistä, mutta siivekkäitä sitäkin enemmän, lintubongaajille saari onkin kuulemma elämys. Randall's & Ward's Islandissa ei vakituisia asukkaita juuri ole, se on urheilijoiden paratiisi jalkapallo- ja baseballkenttineen.
Melko lähellä on muitakin saaria, jotka ovat etenkin kesällä suosittuja, esimerkiksi Fire Island ja Jones Beach Island. Vetonauloina ovat hiekkarannat, joiden lämpöön nycilaiset menevät paistattelemaan - ehkäpä Nyc Oravakin puolen vuoden päästä.
Tottahan saarista on mainittava sangen kuuluisa Rikers, vaikkei Nyc Oravalla eikä muilla New York Cityn kävijöillä ole toivottavasti sinne mitään asiaa. Rikersin vankilasaari täyttää tänä vuonna 80 vuotta, 15 000 ei-vapaaehtoisella asukkaallaan se on maailman suurin rangaistuslaitos.
Oih!
VastaaPoista