Aamiaisvieraat

Sunnuntaina Johanna ja Anu tulivat meille aamiaiselle, tai paikallisittain brunssille (metromatkalla he näkivät jotakin, mitä minä en täällä milloinkaan: joltakin naiselta vietiin käsilaukku ja nainen pinkaisi varkaan perään. Meidän tutussa F-junassamme. Huh.). Amerikkalaiset pannukakut onnistuivat taas (täällä myydään ihmemunia) ja ainakin kurre ahtoi niitä ähkyyn asti.

Lumi on pysynyt eilisestä maassa, koska pakkanen sinnittelee muutamassa asteessa. Sopivan pirteä sää Brooklyn-sightseeingille, oppaina Nyc Orava ja Jussi.

Kävelimme Columbia Waterfront Districtin kautta eteläiseen Red Hookin. Poikkesimme tutussa 50-luvun Bopkat Vintage -liikkeessä ja matkan varrella muissakin antiikki- ja kirpparipuodeissa. Ihastelimme Vapaudenpatsasta ja tsekkasimme vanhat, hurmaavat raitiovaunut. Lopuksi tietysti ruokakauppojen kunkkuun, Fairwayhyn. Paluumatka Carroll Gardensiin päin hoitui linja-autolla. Court Streetin Sweet Melissassa nautimme kaakaot ja jatkoimme katua Atlantic Avenuen yli Downtown Brooklyniin. Sieltä käännyimme Montaque Streetille, joka vei meidät suoraan Brooklyn Heights Promenadille. Sieltä se Manhattan skyline sitten avautuu. Aina yhtä upeana. Tähän kelpasi kierroksen lopettaa. Taksilla kotiin, poika mukaan ja suoraan vastapäiseen pizzeriaamme, Lucaliin. Sinne, missä julkkisten pitäisi käydä - ei näkynyt ketään, Jay-Z ja Beyoncekin hoitavat varmaan vastasyntynyttään kotona. Me olemme kuitenkin jo aika VIP, meitä tervehditään tuttavallisesti ja tähän mennessä olemme onnistuneet aina saamaan pöydän. Tunnelmallinen päätös päivälle, makoisaa sisilialaista pizzaa kynttilänvalossa tehtynä ja nautittuna.

Lapsilta kielletty! Eräässä Red Hookin vintage-liikkeessä oli näin eksoottinen härveli ja mitä kiinnostavin varoituslappu. Valitettavasti (?) kone ei ollut päällä

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen koulupäivä

Kuva
Jännittävä päivä koko perheelle, poika aloitti amerikkalaisen opintien. Matkaa tulevasta kodistamme BCS:n kouluun on reilut 100 metriä, aikaa siihen on hyvä varata puolitoista minuuttia. Tätä voi kutsua lähikouluksi! Tänään Bedford-Stuyvesantista matka kesti 40 minuuttia. Ei New York aina mitenkään erityisen siistiltä näytä. Bed-Stuylta lähdettiin sateessa ekaan koulupäivään Vararehtori otti meidät vastaan aamukahdeksan jälkeen. Koulun toimistohenkilökunnalta saimme lähemmäs kymmenen täytettävää lomaketta. Rasmuksen ja hänen vanhempiensa nimet, syntymäajat ja yhteystiedot kirjoitettiin niin moneen kertaan, että väkisinkin tuli mieleen pieni tehostaminen. Jokaisessa paperissa myös kysytään "ethnic background" ja useimmissa vielä erikseen onko "hispanic". Erikoiselta tuntuu näin tarkka luokittelu, mutta täällä se kai sitten on ihan normaalia. Rasmus kirjataan valkoiseksi ja hän kuuluu etniseltä taustaltaan koulun vähemmistöön. Koulupäivä kestää peräti seitsemä...
Lue lisää

Amerikkalainen luottokortti

Kuva
Aamu käynnistyi smoothiella ja The New York Timesin kulttuurisivuilla, jotka alkavat sivulta C1 ja päättyvät sivulle C37. Luovutin aika nopeasti. Tarkemmin katsoin, mitä elokuvia menee (liikaa) ja, ketkä pop-artistit konsertoivat (liian moni) kaupungissa. Taidemuseoiden näyttelyt ja pikainen silmäys Broadwayn esityksistä, siinä on Nyc Oravalle riittävästi. New York on kulttuuripääkaupunki aina. Päivittäisen sanomalehden lisäksi olemme saaneet muutakin postia, se on aina mukavaa, mutta täällä kaukana sukulaisista ja ystävistä sitä oikein odottaa. Tänään tuli varmasti Suomi-USA postinkannon ennätys, kuori leimattu Suomessa 2.11. ja meidän postilokerossamme 4.11. Viikko on ollut ennen tätä vakioaika. Kontista uutisia: se on lähtenyt Helsingin satamasta vasta viikko sen jälkeen, kun minä ja Rasmus olimme jo saapuneet New Yorkiin. Taas hoputettiin pientä ihmistä, tiukalla aikataululla oli laitettava kaikki valmiiksi ja sitten kontti lojuu jossain päivätolkulla. Onneksi täällä on ollut l...
Lue lisää

Kylmää ja sadetta

Kuva
Jussin toinen viikko Isossa Omenassa alkoi kylmässä ja sateessa (sitä se on Helsingissäkin). Miehellä oli koko viikonlopun ja maanantaiaamun niin viileä asunnossaan, että sormet kohmettuivat. Vuokraemäntä kertoi, ettei lämmitystä ole voitu vielä laittaa päälle, koska boileri pitää pestä. Illaksi pesu oli sitten ilmeisesti tehty, koska asunnossa tarkeni. Kodin etsintä jatkuu. Tänään maanantaina Jussi katsoi kaksi huoneistoa Park Slopessa. Ensimmäinen erinomaisella paikalla aivan Slopen keskustassa, Rassen "ykköskouluun" alle puolen kilometrin matka, mutta kämppä täysin vailla säilytystiloja, ei kaapin kaappia, lokeron lokeroa. Wc-tilassa ei tasoja edes hammasharjoille. Ei myöskään pesukonetta. Toinen huoneisto sijaitsee Park Slopen eteläosassa, vähemmän keskiluokkaisella ja siksi edullisemmalla alueella. Kalustettua ja kodinkonein varustettua asuntoa vuokraa suoraan sen haltija, mukava sudanilainen nainen. Hän on menossa synnyinmaahansa käymään, mutta ehkä tuloss...
Lue lisää