Vihdoinkin
Lauantaina Minna ja Rasmus hyvästelivät Helsingin kodin. Aamulla vielä viimeiset tarkastukset ja tehtävät, kuten vesimittarin lukeman ilmoittaminen vesilaitokselle. Tolkuttoman valvomisen vaivaamat aivoni yrittivät muistaa, onko kaikki varmasti hoidettu: vesi, sähkö, tv-lupa, laajakaista, Hesari, Aku Ankka (se muuten postitetaan New Yorkiin)... Kyllä, nyt voi oven sulkea.
Aamupäivällä Jussin sisko kyyditsi meidät kaksi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Olimme hyvissä ajoin lähtöselvityksessä, ja onneksi olimme. Ylipainoa oli nimittäin sen verran paljon kahdessa suurimmassa matkalaukussa, että meitä pyydettiin poistamaan niistä tavaraa yhteensä viiden kilon verran (laukku saa painaa maksutta 23 kiloa, mutta koneeseen ei oteta edes maksusta yli 32 kiloa painavaa laukkua). Nyc Orava melkein musertui, tästä en enää selviä! Miten ahdistava tilanne: pojan kanssa kaksin lähtöselvitystiskillä, kiireiset matkaajat takana ja pakaasit pitäisi avata tässä ja nyt, jotta pääsemme koneeseen. Pakko kuitenkin, mikä pakko. Siirryimme parin metrin päähän ja latasimme liian painavista laukuista materiaa kevyempiin. Loppujen lopuksi ruumaan meni neljä laukkua, joista kai kaikki olivat ylipainoisia (mutta sallituissa rajoissa, enintään 32 kiloisia). Jokainen ylimääräinen ja jokainen ylipainoinen laukku maksaa, hintaa tälle seikkailulle tuli 240 euroa. Se ei edes sillä hetkellä harmittanut, pääasia että selvisimme tilanteesta! Voinen myös lohduttautua ajatuksella, että aika nopeasti tuo hinta tulisi vastaan, jos joutuisimme Nycista ostamaan kaikki ne pyyhkeet, vuodevaatteet ja astiat, jotka nyt raahasimme mukanamme.
Mikä helpotus, kun vihdoinkin pääsimme matkaan! Ensin Finnairin koneella Lontoon Heathrown kentälle. Siellä pari tuntia vaihtoaikaa (ja aivan erinomaisen maukas intialaistyylinen kasviskolmioleipä) ja lopulta American Airlinesin siivillä New Yorkin John. F. Kennedyn kentälle. Nousimme ilmaan Helsingistä klo 14.00 Suomen aikaa ja perillä olimme klo 19.30 Yhdysvaltain itärannikon aikaa (02.30 Suomen aikaa). AA:n koneessa täytimme sekä tulli- että maahantulokaavakkeen. Viisumien ansiosta maahantuloselvitys kentällä sujui nopeasti.
Jussi oli tietysti perhettään vastassa. Otimme taksin ja ajoimme Bedford-Stuyvesantiin. Väliaikaiskämppä näyttää ihan siedettävältä, mutta tuntuu viileältä (vuokraemäntä todellakin säästää lämmityskuluissa). Nyc Oravaa ja poikasta odotti tervetuliaislahja: pojalle hieno ruutupaita (se 1990-luvun alusta tuttu grunge-paita, jota skeittarit nykyään käyttävät) ja vaimolle - ei voi olla totta - iPad, ihana Applen kannettava minitietokone (tabletiksi sitä kai kutsutaan). Iltateetä, päät tyynyyn ja unten mailla sekunnissa. Huomenna meitä odottaa New York.
Aamupäivällä Jussin sisko kyyditsi meidät kaksi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Olimme hyvissä ajoin lähtöselvityksessä, ja onneksi olimme. Ylipainoa oli nimittäin sen verran paljon kahdessa suurimmassa matkalaukussa, että meitä pyydettiin poistamaan niistä tavaraa yhteensä viiden kilon verran (laukku saa painaa maksutta 23 kiloa, mutta koneeseen ei oteta edes maksusta yli 32 kiloa painavaa laukkua). Nyc Orava melkein musertui, tästä en enää selviä! Miten ahdistava tilanne: pojan kanssa kaksin lähtöselvitystiskillä, kiireiset matkaajat takana ja pakaasit pitäisi avata tässä ja nyt, jotta pääsemme koneeseen. Pakko kuitenkin, mikä pakko. Siirryimme parin metrin päähän ja latasimme liian painavista laukuista materiaa kevyempiin. Loppujen lopuksi ruumaan meni neljä laukkua, joista kai kaikki olivat ylipainoisia (mutta sallituissa rajoissa, enintään 32 kiloisia). Jokainen ylimääräinen ja jokainen ylipainoinen laukku maksaa, hintaa tälle seikkailulle tuli 240 euroa. Se ei edes sillä hetkellä harmittanut, pääasia että selvisimme tilanteesta! Voinen myös lohduttautua ajatuksella, että aika nopeasti tuo hinta tulisi vastaan, jos joutuisimme Nycista ostamaan kaikki ne pyyhkeet, vuodevaatteet ja astiat, jotka nyt raahasimme mukanamme.
Mikä helpotus, kun vihdoinkin pääsimme matkaan! Ensin Finnairin koneella Lontoon Heathrown kentälle. Siellä pari tuntia vaihtoaikaa (ja aivan erinomaisen maukas intialaistyylinen kasviskolmioleipä) ja lopulta American Airlinesin siivillä New Yorkin John. F. Kennedyn kentälle. Nousimme ilmaan Helsingistä klo 14.00 Suomen aikaa ja perillä olimme klo 19.30 Yhdysvaltain itärannikon aikaa (02.30 Suomen aikaa). AA:n koneessa täytimme sekä tulli- että maahantulokaavakkeen. Viisumien ansiosta maahantuloselvitys kentällä sujui nopeasti.
Jussi oli tietysti perhettään vastassa. Otimme taksin ja ajoimme Bedford-Stuyvesantiin. Väliaikaiskämppä näyttää ihan siedettävältä, mutta tuntuu viileältä (vuokraemäntä todellakin säästää lämmityskuluissa). Nyc Oravaa ja poikasta odotti tervetuliaislahja: pojalle hieno ruutupaita (se 1990-luvun alusta tuttu grunge-paita, jota skeittarit nykyään käyttävät) ja vaimolle - ei voi olla totta - iPad, ihana Applen kannettava minitietokone (tabletiksi sitä kai kutsutaan). Iltateetä, päät tyynyyn ja unten mailla sekunnissa. Huomenna meitä odottaa New York.
Kuvia kehiin, orava! :)
VastaaPoista